sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Veijari, osa 133: Deittailun säännöt

Aiemmat osat löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien soidessa:
Simple Plan - I Refuse --- Jedward - Bad Behaviour --- 51 Koodia - Tulimeri --- The Script - Hurricanes --- Eric Saade - Explosive Love --- Jonas Brothers - Sorry --- Carolina Liar - Last Night --- Backstreet Boys - Trust Me --- Bruno Mars - Runaway Baby --- Hurts - Mother Nature --- Benjamin - Unbreakable


Jimi saattoi astella aamuisin hakemaan postia hymyssä suin vaikka ulkona sataisi vettä, sillä hän tiesi postilaatikon sisältävän erilaisia kiitosviestejä ja rakkauskirjeitä hänen treffiseuralaisiltaan. Kyllä olikin mukavaa saada jotain kivaa postia ainaisten laskujen sijaan.

Kun postit oli haettu saattoi Jimi taas jatkaa treffeillä käymistä: Lulu 11.

Elina 12.

Eero seurasi isänsä alituiseen vaihtuvia naisseuralaisia päätään pudistellen. Isä ei edes vaivautunut hyvästelemään edellistä seuralaistaan kutsuessa jo seuraavaa treffeille. Eero ainakin päätti pitäytyä vain yhdessä simissä. Poika kutsui ihastuksensa Ilmattaren kylään sellaisella hetkellä kun Jimi ei ollut tapansamukaisesti varannut kokonaan puhelinta itselleen.

Kaksikon välillä oli ollut pientä säpinää koulussa järjestetyistä tanssiaisista lähtien, ja Eero päätti tehdä heidän jutustaan virallista kysymällä haluaisiko Ilmatar olla hänen tyttöystävänsä. Ilmatar vastasi tietenkin myöntävästi, ja kaksikko heittäytyi toistensa käsivarsille onnellisina.


Nuorten lempeä sivusta seurannut Jimi katseli poikansa touhuja vähän huolestuneena. Eero oli vielä nuori ja tuossa iässä olisi tärkeää keskittyä kouluun, eikä Jimi halunnut seurustelun vievän kaikkea pojan aikaa. Niinpä hän marssi Eeron juttusille ja käski tämän mennä heti sisälle oppikirjojensa pariin.

"Harmi etten ehtinyt olla pidempään kylässä", Ilmatar huokaisi harmistuneena. Jimiäkin ärsytti tilanne. Mikä oikeus isällä oli rajoittaa hänen sosiaalista elämäänsä kun tämä itse kävi joka päivä treffeillä?
"Entä jos tulisit kanssasi sisälle ja lukisimme yhdessä?" Eero keksi saaden Ilmattaren ilmeen jälleen kirkastumaan.

Nuoret majoittuivat kirjahyllyn vieressä olevalle sohvalle ja alkoivat selailla yhdessä kirjoja. He lukivat vuorotellen tekstiä toisilleen ääneen, ja opiskelusessiosta muodostuikin tavallista miellyttävämpi kokemus.

Pian ilmattaren piti kuitenkin jo lähteä, sillä hänellä olisi iltapäivällä töitä. Kaksikko sopi näkevänsä tuttuun tapaan seuraavana päivänä koulussa, ja lopuksi he halasivat hyvästiksi.

Yhteisötontilla uusiin naisiin tutustuessaan Jimi päätyi aiemman treffikumppaninsa Lulun puheille.
"Kiitos paljon niistä kukista, jotka lähetit minulle", Jimi kiitteli tajuamatta että George kuunteli heidän keskusteluaan.
"Vai olet sinä lähetellyt kukkia muille, senkin petturi!" George huusi vihaisena rakastetulleen ja läppäsi tätä suutuksissaan kasvoille.

Lulu säntäsi kiireesti pois paikalta, mutta Jimi päätti käydä Georgen juttusilla. George oli hänen ystävänsä, ja Jimi toivoi saavansa vielä välit kuntoon tämän kanssa.
"Ymmärsit väärin! Kävimme kyllä treffeillä, mutta ihan kaverimielessä", Jimi yritti selittää tilannetta.
"Etkö ole kuullut sellaisesta säännöstä että kavereiden naisiin ei kosketa?" George tuhahti ja viskoi äreissään juomalasinsa sisällön Jimin paidalle.

Jimiä harmitti välien pilaantuminen Georgen kanssa, mutta hän ei jäänyt suremaan asiaa pitkäksi aikaa nähtyään ravintolan vastaanottotiskin edustalla pyörivän vieraan naisen. Jimi riensi nopeasti naisen juttusille, ja pienen tutustumisen jälkeen he ehtivät jo treffeille. Nainenjonkanimeäenmuista 13.

Sanelma 14.

Noitajonkanimeäenmuista 15.

Saara 16.

Jimillä on mahdottoman huonoa tuuria näillä ravintolareissuilla: Tarjoilija pudotti ruuat jo toistamiseen Jimin ja hänen seuralaisensa päälle! .-o

Enni 17.

Puhelin pirisi Veijareiden taloudessa jatkuvasti Jimin treffiseuralaisten yrittäessä suostutella Jimiä uusille treffeille tai pikaystävien soitellessa papan perään. Eeron olisi joskus tehnyt mieli vetää koko puhelin irti seinästä ja estää kaikki puhelut, sillä eihän tässä pirinässä saanut opiskeltua ollenkaan! Eero valehteli Jimiä luurin päähän pyyteleville naisille usein ettei isä ole nyt kotona.

Taas varsin lyhkäinen osa noiden Jimin treffilaskurien johdosta. .-D

Juonipaljastuksia seuraavasta Veijareiden osasta:

  

♦ Kasa

tiistai 1. lokakuuta 2019

Mikaliini - Miiko ja Mio, osa 1: Rakkautta vai rikkautta?

Sainpas kirjoitettua tämänkin ajoissa loppuun! Joo, eipä se Mikaliini-viikko paljoa venynyt kun nämä kaksi viimeistä veljestä tuli tungettua samaan osaan.

Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä.


Jäljellä olevat veljekset Miiko ja Mio päättivät muuttaa samaan asuntoon, sillä kummallakaan ei ollut vielä kumppania saati perheen perustamissuunnitelmia mielessä (ja Kasan mielestä yksin asuvilla simeillä on tylsää pelata). He mahtuivatkin juuri sopivasti kerrostalon viimeiseen vapaana olevaan asuntoon. Kun vuokrasopimukseen liittyvät paperit oli allekirjoitettu veljekset jäivät vielä rupattelemaan vuokraisännälle, joka ei ollut puheliaimmasta päästä mutta muistutti kuitenkin viikottaisesta vuokranmaksupäivästä ja siitä että avustaisi tarpeen tullen asunnon rikkinäisten laitteiden kunnostuksessa.

Vuokraisännän liuettua paikalta veljekset pääsivät asettumaan taloksi. Mio säntäsi ensimmäiseksi tarkistamaan vapaiden työpaikkojen tilanteen, mutta tanssia tai toimittajaa ei ollut tarjolla tällä kertaa. Mion ilmoitteutta asiasta veljelleen päätti Miiko tarttua oppikirjaan. Vaikka työtä ei olisikaan heti tarjolla voisi hän kerryttää taitopisteitä valmiiksi, mikä edistäisi työssä etenemistä sitten kun toimittajan paikka irtoaisi.

Ihan kaikkea aikaa ei kuitenkaan käytetty opiskellen, vaan veljekset viettivät yhdessä aikaa musiikkiharrastuksensa parissa (vaikka toisaalta hyödyttäähän luovuuskin kummankin uraa). Kallis viulu oli ahkerassa käytössä ja kaikkea muuta kuin pelkkä olohuoneen koriste kun Mio oppi uuden soittimen salat. Miiko tykkäsi puolestaan tanssahdella veljensä balettitangolla aina silloin kun se sattui vapaana olemaan.


Jostain syystä Mio oli kovin innokas kouluttamaan naapurissa asustavan Miian urakoiria, ja hän oli kärkkymässä Miialta kyläilylupaa niin usein että Miia päätyi lopulta antamaan asuntonsa vara-avaimen veljensä käyttöön, jotta tämä pääsi tulemaan kylään aina kun halusi ilman erillisiä pyyntöjä. Mio huomasi ikävöineensä lapsuudenkodissa olleita koiria, mutta onneksi osa niistä asusti nyt naapurissa ja Mio pääsi leikkimään heidän kanssaan.


Kerran Mio sattui tulemaan kylään vähän huonoon aikaan kesken Miian ja Miran sanaharkan. Mio yritti keskittyä koirien opetukseen ja olla kuuntelematta siskojen rähinää, mutta riidan yltyessä tappeluksi ei Mio voinut enää esittää etteikö olisi tietoinen huoneessa vallitsevasta kireästä ilmapiiristä. Mio säntäsi kaksikon luo ja repi heidät irti toistensa kynsistä.
(Älkää muuten välittäkö siitä epäloogisuudesta että Miia ja Mira eivät ole tässä enää raskaana ja taustalla konttailee taapero. .-D)

Tappelun keskeytyessä Mira marssi tuohtuneena pois paikalta ja alkoi soittaa vihaisia säveliä bassolla.
"Mitä ihmettä tuo äskeinen oli?" Mio tivasi siskoltaan.
"Ymh, minun ja Miran välit ovat olleet hieman tulehtuneet siitä lähtien kun Mira sai tietää Aarton pettäneen häntä kanssani", Miia selitti. Nainen toivoi saavansa tukea veljeltään, sillä kaikki tuntuivat olevan aina Miran puolella, mutta Miian harmiksi Miokaan ei voinut sulattaa uutisia ja olla syyllistämättä Miiaa tämän tekojen vuoksi.

Mion keskittyessä koirien koulutukseen ja isosiskojen draamoihin käytti Miiko vapaa-aikaansa huvitteluun. Miksi nyhjätä kaikki päivät yksin kotona opiskellen kun sopivan työpaikan löytymistä odotellessa ehti tehdä jotain hauskempaakin. Miiko päätti järjestää kerrostalon yleisissä tiloissa olevassa poreallashuoneessa bileet, ja paikalle kutsuttiin vanhemmat sekä jokunen yliopistokaveri. Porealtaalla istuskelevat Mika ja Karo olivat vähän pettyineitä siitä että nämä olivat pelkät tavalliset bileet eivätkä hääjuhlat.

Juhlat jatkuivat iltaan asti, ja bilevieraat siirtyivät vähitellen veljeksien asuntoon meluamasta taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Miiko päätyi tanssahtelemaan Conchita Wurst -nimisen simin kanssa, joka mekosta ja korkokengistä huolimatta paljastui mieheksi. Vaikka kaksikko erosi toisistaan melkoisen radikaalisti ainakin pukeutumisen perusteella (Miikon maajussi-asu ja Conchitan juhlavat tamineet) oli heillä hauskaa yhdessä, ja yhteistanssi kesti useammankin tovin.

Mitä myöhemmäksi ilta eteni sitä vähemmän vieraita enää pyöri veljesten asunnon nurkissa, mutta sen verran väkeä oli kuitenkin vielä paikalla että Conchita ehdotti että he voisivat siirtyä jonnekin rauhallisempaan tilaan keskustelemaan. Keittiössä ei ollut sillä hetkellä ketään, joten kaksikko suuntasi sinne. Miikon yllätykseksi Conchita tarttui häntä kädestä ja kysyi, haluaisiko Miiko treffeille hänen kanssaan. Miiko oli vähän yllättynyt mutta päätti kuitenkin lopulta suostua. Treffien jälkeen Conchitasta ei kuulunutkaan mitään, ja Miiko arveli ettei tulisi häntä enää toistamiseen kohtaamaan.


Mion makuuhuone sijaitsi aivan Miian ja Miran asunnon vieressä, ja useammankin kerran Mio havahtui öisin hereille naapurihuoneistosta kuuluvaan siskosten kovaääniseen riitelyyn. Tuoduksissaan Mio hakkasi nyrkillään pari kertaa seinää, mutta meteli ei ottanut loppuakseen. Myöhemmin Mio kävi ihan sisarusten ovella huomauttamassa häiritsevästä metelistä, mutta vaikka kaksikko pahoitteli käytöstään jatkui sama toiminta naapuriasunnossa päivästä toiseen. Mio ihmetteli miten nuo kaksi edes jaksoivat kinata koko ajan samasta aiheesta. Eikö olisi helpompaa jos toinen muuttaisi kokonaan pois ja rauha laskeutuisi?

Tanssijalle ei ollut tarjolla minkäänlaista työtä, ja Mioa jo kadutti että hän oli teininä ollut niin välinpitämätön ja hävittänyt osa-aikatyöstään saamansa suosituspaperit, sillä nyt niistä voisi olla hyötyä. Rahatilanne ei sentään tuottanut ongelmia, sillä Miolla oli vielä yliopistolla aloittamansa huonekalukauppa-yritys pystyssä. Hyllyjen täyttäminen oli Mion inhokkihommaa, mieluummin hän olisi toiminut koko ajan myyjänä.

Mion yritystoiminta kukoisti "Yritysten ykkönen" -palkinnon saamisen johdosta, ja lehdissä julkaistut positiiviset arvostelut kasvattivat asiakaskuntaa reippaasti. Kassajonokin täyttyi entistä useammin tupaten täyteen ahdettuja ostoskasseja kanniskelevista simeistä, ja rahaa tuli rutkasti. Välillä Miosta tuntui ettei hänellä riittänyt yksin aikaa päivystää kassalla, täyttää hyllyjä ja ylipuhua asiakkaita kauppoihin, mutta ainakaan toistaiseksi hän ei ole palkannut ulkopuolista työvoimaa avukseen.

Pahuksen noidat kun loihtivat tuholaistorakoita Mion yritystontille... Aluksi Mio taisteli öttiäisiä vastaan, mutta kun tuholaismyrkyt alkoivat vaatia turhan ison summan budjetista Mio päätti antaa olla. Minkä hän noidille mahtaisi, ja sitä paitsi toisinaan ilmaantuvat hyvät noidat loihtivat vierailujensa aikana tuholaiset lopulta pois.

Miikollakaan ei ollut vielä työtä, joten Mio sai ylipuhuttua veljensä pitämään kassaa hänen yrityksessään. Aluksi Miikolla oli vähän ongelmia kassakoneen nappuloiden käytössä ja tuskanhiki ehti kohota otsaan Miikon tuntiessa miten jonottavat asiakkaat loivat häneen ärsyyntyneitä katseita pitkästyessään hitaaseen palveluun. Mio tuli onneksi tällöin veljensä avuksi suosittelemaan jonottajille uusia tuotteita ostettavaksi, ja moni asiakas antoikin Mion johdattaa itsensä takaisin myyntihyllyjen eteen.

Yritystontilta kotiuduttuaan veljekset viettivät aikaa minkäs muunkaan kuin musiikki- ja tanssiharrastuksensa parissa. Miikoa näki yhä useammin balettitangon äärellä, sillä luovuus oli hänellä jo huipussaan jolloin soittimien käyttö oli jäänyt vähemmälle. Miokaan ei tällä kertaa jaksanut tarttua viuluun vaan päivitti mieluummin koneella harrastusblogiaan.


Mika saapui yllätysvisiitille veljesten luo ja alkoi taas tuttuun tapaansa udella poikiensa parisuhde- ja perheenperustus asioita. Onneksi keskustelun käydessä ahdistavaksi Miiko tajusi alkaa kutitella Mikaa ja Mio puolestaan pärskäytti vettä isänsä naamalle heidän istuskellessa yhdessä porealtaalla. Mio selitti että hänen elämänsä suurin rakkaus oli tällä hetkellä mammona, ja hän aikoi keskittyä yritykseensä sekä työnhakuun, mutta Miikolle isän utelut toivat paineita, sillä hän ei yksinkertaisesti ollut vielä tavannut sitä hänelle oikeaa simiä, ja perheen perustaminen ehkä jo vähän houkutteli.

Miiko tuntuu kaveeraavan paljon itseään nuorempien teinien kanssa, joten kumppania ei ainakaan ystävistä kautta löytyisi. Miikoa itseäänkin lähinnä huvitti miten hänen ystäväpiirinsä koostui teineistä tai mekkoihin pukeutuvista miehistä, mutta unelmien naista ei vain tunnu astuvan kuvioihin. Miiko päätti kuitenkin jatkaa sinnikkäästi etsimistä, ties vaikka jo seuraava ohikulkija olisi hänen tuleva puolisonsa.

Perijä-äänestys: Julkaisen jokaisesta yliopistolta valmistuneesta lapsesta yhden osan, jonka perusteella lukijat saavat antaa osassa esiintyneelle simille pisteitä 1-10 asteikolla sen mukaan kuinka kiinnostavana häntä pitävät. Eniten pisteitä saanut sim pääsee sitten perijäksi ja palaa aloitustontille ja tarinan pääkerronta jatkuu hänestä. Toki muistakin simeistä tulee osia, mutta paljon harvemmin ja osien sisältö ei ole niin yksityiskohtaista. Tasapelitilanteessa saatan ottaa maksimissaan kaksi perijää, tai sitten arvon nopalla kuka voittaa. Toivoisin siis että sisällytätte näihin soolo-osien kommentteihin omat pisteenne perijän valintaa varten. Muistakaa antaa molemmille pisteet!

Osallistun itsekin pisteytykseen:
Miiko 1/10 (soriii..)
Mio 3/10

Joo, täytyy myöntää ettei tämä kaksikko oikein omiin suosikkeihini sisälly, Miikosta en oo koskaan pitänyt ja Mio menetti paljon luonnetta sitten teini-iän kapinointinsa. Vuosi tässä meni kirjoittaa kaikki pelaaminen kiinni mutta nyt onkin sitten kiva taas palailla Mikaliinien pariin kunhan uusi perijä vielä varmistuu! .-D Nyt on kuulkaas sellainen tilanne ettei minulla ole kuvia seuraavasta osasta (tai jotain kuvia kyllä on, mutta emme vielä tiedä perijää), joten ette saakaan tällä kertaa juonipaljastuksia.

♦ Kasa