Veijari, osa 111: Kaukana täydellisyydestä

Toivottavasti Veijareiden vanhat lukijat ovat löytäneet tiensä tänne uuden blogin puolelle, sillä luvassa on jälleen Veijareiden menoa! Linkit aiempiin osiin löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
Marco Mengoni - Evitiamoci --- Hurts - Nothing Will Be Bigger Than Us --- Olavi Uusivirta - Me ei kuolla koskaan --- Eric Saade - Coming Home --- AJ McLean - Mr. A --- Howie D - Way To Your Heart --- Roman Lob - Standing Still --- AJ McLean - Have It All --- Måns Zelmerlöw - Fade Away --- Eric Saade - Still Loving It --- Good Charlotte - Keep Your Hands Off My Girl --- Chris Mann - L.O.V.E. --- Sergey Lazarev - Breaking Away --- Backstreet Boys - Figured You Out



Ajan kuluessa Jimi alkoi sopeutua uuteen asumisympäristöönsä aina vain paremmin. Koulussa meni hyvin ja Jimi oli saanut luokaltaan useita kavereita. Läksyt aiheuttivat joskus pojalle päänvaivaa, mutta tämä ei huolinut Hannan apua. Jimi ei edelleenkään tullut kovin hyvin toimeen adoptioäitinsä kanssa.


Vanhemmat ajattelivat Jimin tykkäävän lemmikkikaverista, ja eräs sukulainen tarjosikin heille yhtä vähän aikaa sitten kasvaneista kissanpennuista. Niinpä raidallinen Purrfect-Perfect liittyi perheeseen. Jimi ei kuitenkaan ollut kissasta kovin innoissaan, sillä hän oli entisessä kodissaan tottunut koiriin, mutta Hannan koira-allergian takia pojan haavetta ei voitu toteuttaa. Siinä oli taas yksi syy Jimille vihata uutta äitiään.

Lassen kanssa Jimi tuli kuitenkin hyvin toimeen, ja poika riensi aina halaamaan juuri töistä kotiin saapunutta isäänsä. Lassea oli jotenkin helpompi lähestyä ja koska Lasse antoi helpommin periksi asioissa kääntyi Jimi aina isänsä puoleen kun toivoi jotakin. Sääli että Lasse oli kaikki päivät töissä ja Jimi joutui viettämään päivät kotona äitinsä kanssa.

Peleistä kiinnostunut Jimi oli saanut manguttua itselleen jo melkoisen pelikokoelman. Taloon oli pojan pyynnöstä hankittu erilaisia pelikoneita ja flippereitä puhumattakaan laajasta tietokone- ja konsolipeli kokoelmasta. Näppäräsorminen Jimi yllätti taidoillaan hänen peliään seuraamaan jääneitä simejä tehdessään upeita voltteja ja hyppyjä lumilautailupelissä.

"Pitääköhän Jimi ideasta?" Hanna epäili.
"Aivan varmasti", Lasse vakuutteli ja tarttui vaimoaan käsistä kiinni rohkaistakseen tätä.
"Enpä tiedä... Jimi torjuu usein kaikki minun keksimäni jutut", Hanna huokaisi.

"Puhutteko te minusta?" Jimi uteli kuultuaan nimensä mainittavan vanhempien keskustelussa. Lasse katsahti vaimoonsa rohkaisevasti, jolloin nainen tiedotti varanneensa heille perheloman Twikkii-saarille.
"Eikö olekin hieno idea?" Lasse kysyi kun Jimi ei ollut sanonut vielä mitään.
"Koska lähdetään?" Jimi uteli innostusta äänessään. Hanna iloitsi onnistuttuaan kerrankin ilahduttamaan poikaa.

Seuraavana aamuna koko perhe sulloutui lentokenttätaksin kyytiin. Jimi istui jo autossa Lassen lastatessa matkalaukkuja auton takakonttiin, ja Hanna puolestaan ohjeisti Purrfect-Perfectiä loman ajaksi hoitamaan tulletta lastenhoitajaa.

Ikuisuudelta tuntuneen lentomatkan jälkeen perhe oli viimein saapunut hotellilleen. Lasse meni ensitöikseen hoitamaan huonevaraukset kuntoon vastaanottotiskille, ja Hanna puolestaan purki hiki hatussa matkalaukkuja ulos taksista. Kotoa lähtiessä päälle puetut talvivaatteet olivat vähän liikaa trooppisella saarella.

Kun hotelliasiat oli saatu kuntoon päästiin viimein aloittamaan rentoutuminen. Hanna halusi päästä hierontaan, sillä epämukava lentokoneen penkki oli saanut hänen niskansa jumiin. Jimi ja Lasse menivät puolestaan testaamaan kuumaa lähdettä. Jimi katseli vettä aluksi hiukan epäillen, mutta otti sitten esimerkkiä isästään ja istahti nauttimaan lämpöisestä vedestä.

Lähteessä paikoillaan istuminen kävi pidemmän päälle tylsäksi, ja Jimi jättikin Lassen yksinään lillumaan lämpöiseen veteen löydettyään ikäistään seuraa. Paikallinen tyttö lupasi opettaa Jimille hula-tanssin ja erilaisia leikkejä ja poika oli innoissaan uudesta ystävästään.

"Jimi, tule maistamaan paikallisia herkkuja", hieronnasta saapunut Hanna kehotti. Pientä ruokakojua pitävä kokki oli valmistanut maukkaan aterian ja Hanna oli varma että Jimikin pitäisi siitä.
"Älä häiritse, minulla on nyt muuta tekemistä", Jimi torjui äitinsä ehdotuksen ja jatkoi leikkejä uuden tuttavuutensa kanssa.

Syötyään Hanna liittyi Lassen seuraan kuumaan lähteeseen ja kertoi äskeisestä välikohtauksesta.
"Luulin että Jimin suhtautuminen olisi muuttunut mutta hän torjuu yhä ehdotukseni", Hanna murehti.
"Anna pojalle aikaa. Mitäpä jos vain odottaisit että poika kääntyy omatoimisesti sinun puolellesi ilman että painostat häntä?" Lasse ehdotti.
"Mahtaakohan niin ikinä käydä? Jimi on asunut luonamme jo aika pitkään..." Hanna huomautti.

Hannan iloksi Jimi saapuikin hetken päästä pyytämään vanhemmiltaan rahaa ruokailua varten. Leikkimisessä oli tullut nälkä, ja Jimin leikkikaverin lähdettyä poika oli valmis kokeilemaan paikallisia ruokia jotka paljastuivatkin oikein herkullisiksi.

Ennen auringonlaskua perhe halusi käväistä vielä hiekkarannalla. Hannan ja Jimin ihot ehtivät palaa kun koko päivä oli vietettu auringossa. Jimiä ihon punoitus ei hätkähdyttänyt, mutta rusketuksesta haaveillut Hanna ei ilahtut poltettuaan ihonsa auringossa.

Illemmalla perhe siirtyi tutkimaan rannalla olevaa merirosvolaivan hylkyä joka oli turisteille avoin paikka. Huhujen mukaan laivalla asusti haamu, mutta Veijarit uskoivat moisen olevan vain jokin turistien houkuttelukikka.


Jimin tutkiessa kapteenin kajuuttaa Hanna ja Lasse saivat viettää rauhassa kahdenkeskistä aikaa. Hennot hyväilyt muuttuivat nopeasti kiihkeäksi muhinoinniksi eikä kumpikaan olisi malttanut odottaa paluuta hotellille jatkaakseen vielä pidemmälle.


Ennen hotellille paluuta käytiin kuitenkin vielä yhdellä retkellä. Reissu osoittautui kuitenkin ikäväksi, sillä kuoppaisella tiellä ajelu aiheutti kaikille pahoinvointia minkä seuraukset eivät olleet niin mukavat...

Viikonloppu tropiikissa hujahti hetkessä, ja nyt olisi aika palata kotiin. Ennen lähtöä Lasse teki vielä viime hetken siivouksia heidän hotellihuoneensa kylpytiloissa vaikka kyllähän hotellilla olisi oma siivoojakin ollut.

♦ Kasa

Michael, Saade, Wentz, Zelmerlöw, osa 2: Yllätysvieras kaukomailta

Jatkoa julkkisperheelle! Jos edellinen osa jäi lukematta, vilkaise se ennen tätä!


Miehet olivat päättäneet lähteä pienelle rentoutumislomalle Twikkii-saarelle. Måns, Eric ja Pete riensivät heti uimaan Georgen jäädessä vielä kuivalle maalle. Uiminen meren aallokossa huuhteli pois arjen huolet.

George oli lähtenyt lentokentälle suoraan töistä, joten hänellä oli vielä työasu yllään. Hurja tulitanssija vei heti Georgen huomion, ja hän jäi tuijottelemaan ihmetyksissään moista esitystä.
- Opetatko tuon minullekin? George kysyi paikalliselta mieheltä.
- ใช่, mies vastasi.

Georgen harjoitukset kestivät niin kauan, että Måns ja Eric ehtivät kyllästyä jo uimiseen. Eric halusi itselleen kauniin rusketuksen, joten hän levitti vilttinsä ja jäi makoilemaan aurinkoon. Måns ei malttanut pysyä paikallaan niin pitkää aikaa, joten hän kaiveli rantahiekkaa toiveenaan löytää jokin mukava matkamuisto.

Eric ajatteli, että matkamuistot voi ostaa pienistä kojuista, eikä tarvinnut itse kaivella tuntikausia rantahiekkaa toivoen, että sieltä jotain tulisi vastaan. Ruskettunut Eric kuitenkin kalpeni hiukan, kun Måns kertoi kaivaneensa esiin aarrearkun. Sellaisia ei voinut kaupasta ostaa, joten Eric jäi ilman.

Georgekin sai loman aikana rusketuksen itselleen ja Pete paloi, mutta Månsiin puolestaan aurinko ei juuri tehnyt vaikutusta. Maan kaivelun ja matkamuistojen etsimisen lisäksi Pete halusi ikuistaa loman ottamalla eksoottisia valokuvia. Pete halusi ehdottomasti salakuvata heidän retkioppaansa.

Måns ja Pete vaihtoivat rooleja valokuvaamisen ja kaivelun välillä. Pete oli kateellinen Månsin upeasta aarrearkusta, ja hän halusi itsekin löytää sellaisen. Ikävä kyllä sellaista ei vain tullut vastaan, niin Peten tuuria! Måns yritti saada Georgen ja Ericin yhteiskuvaan, mutta kummatkin vain käänsivät selkänsä rientäessään muihin puuhiin. Eric oli kovasti innostunut paikallisesta ruoasta.

Illan viiletessä lämmin kuuma lähde lämmitti mukavasti, joten Pete ja Eric suuntasivat paikallisen naisen seuraan höyryävään veteen. Nainen nauroi hyväntahtoisesti Peten palaneelle iholle ja harmitteli tämän kohtaloa. Naisella ja Petellä riitti juttua, joten Eric päätti poistua paikalta.

Ericin vastaan tuli hurmaava Tarmo-niminen nainen, jonka kanssa Eric tunsi yhteyttä. Hän ei ollut kuullut Mira Eläimestä aikoihin eikä enää ollut varma, mitä heidän välillään oli, vai oliko mitään koskaan ollutkaan. Niinpä Eric kuherteli hyvillä mielin uuden tuttavuuden kanssa, ja he sopivat pitävänsä yhteyttä myös silloin, kun Eric palaisi kotimaahansa.

Loman jälkeen Månsin luovuus kukoisti. Hän oli saanut paljon uutta inspiraatiota musiikille, jota hän ei ollut pitkän aikaan enää soittanut. Måns osti jopa uudet liekkirummut innostuttuaan taas kehittämään luovuutta.

Måns oli saanut myös uutta puhtia elämäntavoitteelleen, ja niinpä hän adoptoi Messille Lindan koiravaimoksi. Eläinvirkailija kuitenkin sekosi henkilöistä ja luuli Peteä Månsiksi. Pete kuitenkin oikaisi virheen ja otti uuden koiran ilolla vastaan.

Messi otti uuden tulokkaan avosylin vastaan. Hän oli ollut hiukan yksinäinen koira sillä välin, kun omistaja Måns ja muut perheenjäsenet olivat lomalla ilman Messiä. Niinpä uroskoirasta oli hauskaa, kun hän oli saanut leikkikaverin.

Talven pakkaset lähensivät koirien välejä entisestään. Kun oli oikein kylmä, oli lämpimämpää nukkua samassa kopissa yhtä aikaa. Månsin ei tarvinnut odottaa edes kauaa, kun Linda oli jo raskaana. Kaikki tapahtui melkein ihan itsestään.

Lindan saapumisen jälkeen Månsin huoneen lattia alkoi lainehtia. Sisäsiisteys oli Lindalle outo asia, ja Messikin innostui kierimään lätäköissä sotkien samalla itsensä ja huoneen. Måns ei kuitenkaan jaksanut murehtia uudesta tilanteesta, sillä talossa käyvä siivooja kyllä luuttusi lätäköt päivittäin.

Peten ura oli lähtenyt voittoisalle nousulle. Hänen työpanoksensa vihdoinkin alettiin nähdä, ja ylennyksiä satoi kuin lunta taivaalta. Kerrankin Pete saattoi kävellä kimppakyydistä ulos pystypäin mukavan työpäivän jälkeen.


Lindan tulon jälkeen Månsin huone kävi hiukan ahtaaksi. Onneksi Messi nukkui mielellään Månsin vierellä, niin Lindalle jäi makuualusta. Kuinka he mitenkään mahtuisivat huoneeseen, kun vielä pennut saapuvat maailmaan?

Måns teki tuttavuutta tavalliseen tapaansa myös muiden kulkueläinten kanssa. Nämä olivat aina kovin nälkäisiä, joten Måns oli alkanut kanniskella ulkotakkinsa taskussa makoisia herkkupaloja eläinystäville. Herkkujen avulla eläimet oli myös helppo houkutella tekemään lähempää tuttavuutta.

Måns törmäsi Ericin yllätysvieraaseen Tarmoon kävelemässä paljain jaloin lumisella terassilla. Tarmolle oli tullut ikävä Ericiä eikä hän lentoa varatessaan osannut aavistaa, että Stadissa olottaisi luminen maa.
- Eric on töissä, mutta tule ihmeessä sisälle lämpimään, Måns kehotti.

Illalla Måns päätti järjestää juhlat, jonne hän kutsui myös kaikki eläinystävänsä sekä ystävät, joilla oli eläimiä. Tällaisiin ystäviin kuuluivat Tsaarisen siskokset Karo ja Iikku. Karo koitti epätoivoisesti pyöriä Månsin ympärillä odottaen tervetulotoivotusta, mutta Måns kumartuikin Mitteriä silittelemään.

Karo päätti kiinnittää Månsin huomion laulutaidoillaan. Karo ja Tokko olivat laulaneet karaokea niin paljon, että Karo oli kehittynyt luovuudessa melkoisesti. Hän saikin simit hurraamaan ja joraamaan, mutta ei ollut tietoakaan, missä Måns oli.
- Right here on the dance floor is where you gotta let it go / Don't stop movin' / Can you feel the music?

Myös Iikku oli löytänyt tiensä sisälle, missä hän heti ensimmäisenä huomasi tanssivan Peten. Mies kyllä on aina ollut hänen nuoruuden idolinsa, mutta nyt kun Pete seisoi suoraan hänen edessään, ei Iikku osannutkaan sanoa hänelle mitään.

Niin Iikku käytti muutamat seuraavat tunnit stalkaten Peteä. Hän teki kaikkia hölmöjä juttuja saadakseen miehen huomion itseensä, mutta Pete näki Iikun käytöksen vähän pakkomielteisenä ja päätti pysyä simistä mahdollisimman kaukana.

Kun Måns oli silitellyt ja halaillut kaikkia eläimiä, havahtui hän yhtäkkiä kaikista paikalla olevista simeistä. Niinpä Måns tuli lopulta halaamaan ystäväänsä Karo, kyseli taas Mitterin pennuista ja takasi, että heidän välinsä olivat kunnossa, jotta Månsilla olisi jatkossakin pääsy Mitterin luokse.

Iikku oli päättänyt hakea itselleen hiukan juhlajuotavaa, kun hänen ystävänsä Eric käveli ohitse. Juuri töistä kotiin tullut Eric ihmetteli sim-paljoutta ja mietti tulisiko urapisteiden opiskelusta mitään tällaisessa hälinässä.
- Eric! Iikku kiljaisi.

Eric riensi halaamaan ystäväänsä tervehdykseksi.
- Ohhoh Iikku, edellisestä Stadi-reissusta onkin jo aikaa. Milloin nähdään taas porukalla? Eric kysäisi.
- Minä ja Toni ollaan tykätty viettää aikaa nykyään kahdestaan. Ehkä sinun ja Mirankin pitäisi kokeilla, Iikku ehdotti.
Eric jäi mietteliääksi.

Alakerrassa Måns leikki jälleen Mitterin kanssa.
- Iikku, juuri sinut halusinkin nähdä, Måns riemastui Iikun astellessa portaita alas.
- Ai niinkö! Iikku innostui.
- Saisiko Mitteri jäädä meille yökylään? Måns kysyi.
- Ai pelkkä Mitteri? Ettei minua ja Karoa? Iikku varmensi.
- Niin, Måns vahvisti.
- Kaipa se käy, Iikku lupasi ja oli hieman pettynyt ja hämmentynyt.


Mitteri jäi oikeasti hengaamaan yön yli taloon, kun Karo ja Iikku olivat lähteneet jo kotiin. Vieraassa talossa oli paljon jännittäviä paikkoja tutkittavaksi, ja Mitteri viihtyi hyvin.

Ainoa miinuspuoli olivat talon koirat, jotka olivat vähän kateellisia kissan saamasta huomiosta. Niinpä eteenkin Messi kiusasi Mitteriä paljon silloin, kun Måns ei ollut katsomassa.

Bilevieraiden lähdettyä Eric saapui opiskelemaan. Hän oli vaihtanut työvaatteet seuraavalle päivälle jo valmiiksi, sillä hänen oli opiskeltava urapisteitä koko yö, ja aamulla hän vaan voisi lähteä suoraan töihin. Eric luuli olevansa yksin, mutta yhtäkkiä Tarmo istahti hänen viereensä.

- Tarmo, mitä sinä teet täällä? Eric huudahti. Hänellä ei ollut mitään tietoa yllätysvierailusta.
- Minä ajatella että minä muuttaa tänne, mennä sinun kanssa naimisiin ja hankkia lapsia, Tarmo paljasti suunnitelmansa.
Ericin suu loksahti auki. Vastahan he tapasivat. Olihan Ericillä ollut hauskaa lomalla Tarmon kanssa, mutta ei hänellä ollut mitään odotuksia yhteiselle tulevaisuudelle.

Onneksi Måns tuli pelastamaan ahdistavan tilanteen. Hän oli nähnyt Ericin ahdingon sivulta.
- Tule Tarmo, mennään pallottelemaan ulos. Ericillä on nyt paljon opiskeltavaa uralle, Måns ehdotti.
Månsin ja Tarmon lähdettyä Eric jäi miettimään, eikä opiskelusta tullut enää mitään. Ensin Iikku oli muistutellut Miran olemassaolosta, ja sitten Tarmo tupsahti hänen eteensä. Eric ei yhtään tiennyt, mitä hän halusi.

Kenet Eric valitsee? Millaisia pentuja Linda ja Messi saavat? Onnistaako Peteä vihdoin uran kanssa?

♦ Fiku & Kasa