Mikaliini - Miska, osa 1: Mitä jos sittenkin?

Laitetaan vuosi käyntiin Mikaliinien merkeissä. .-)

Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä.


Yliopistolta valmistuttuaan Miska muutti samaan kerrostaloon missä hänen isoveljensä Mikael ja Mikko asuivat. Miska tunsi paikan heti kodikseen - varsinkin kun vuokraemäntä oli iästään huolimatta mieluisaa katseltavaa Miskan mielestä. Ehkäpä Miska voisi tutustua vuokramummeliin lähemmin ja saada tämän alentamaan vuokraansa.


Kadonneen kokin mysteeri taisi juuri ratketa: Ostettuani tuon yliopisto-uunin Miskan asuntoon pyrki Stella-kokki paikalle ja alkoi tarjoilla ruokaa. .-D Myös vuokramummeli tuli innoissaan Miskan asuntoon valmistamaan juomia baaritiskille. Miska ei pistänyt ilmaista ruokapalvelua ollenkaan pahakseen, sillä hän ei itse ollut kovinkaan kummoinen kokki, joten hyvä vaan että ruoka katettiin valmiiksi pöytään.

Työtön Miska ei kylpenyt rahoissa, joten hän ei saanut käytettyä sisustuksessa mitään kalleimpia kalusteita, mutta kirppareilta sai ostettua käytettynä ihan kelvollisia tavaroita, ja Miska sai pian tyhjän asuntonsa vähän kodikkaammaksi. Kätevinä sisustuselementteinä toimivat myös rakastettujen kanssa otetut yhteiskuvat ja rakkauskirjeet, joita miehen tavaraluettelossa riitti yllin kyllin.


Vaikka Miskan tähtäimessä oli nyt ammattimaiseksi juhlavieraaksi pyrkiminen, ei mies tietenkään voinut olla tapailematta rakastettujaan. Yleensä kylään ilmaantui Miskan vanhoja rakastettuja, mutta toisinaan mies teki tuttavuutta myös uusien naisien kanssa. Miska ei joutunut koskaan viettämään öitä yksin, sillä vapaaehtoisia yökyläilijöitä tällä naismagneetilla riitti. Miskan seuralaiset vaikuttavat olevan varsin mummopainotteisia.

Rakastettuja Miskalla kyllä riitti, mutta välillä hän tunsi itsensä yksinäiseksi. Aika kävi nopeasti pitkäksi yksinään tyhjässä asunnossa. Miska ei voinut kuitenkaan kuvitellakaan ehdottavansa yhteenmuuttoa jollekin rakastetulleen ja sitoutuvansa vain yhteen naiseen, joten yksinäisinä hetkinään Miska haki seuraa naapurissa asuvilta veljiltään.

Miska selaili tietokoneelta päivittäin vapaana olevia työpaikkoja, mutta yliopisto-opintonsa hutaisemman puoleisesti suorittaneelle miehelle ei noin vain myönnetty työtä hänen havittelemaltaan alalta. Miskan oli ryhdyttävä opiskelemaan taitoja itsenäisesti, sillä hän ei halunnut aloittaa uraputkeaan aivan pohjamudista.

Miska oli innostunut kehittämään tiedeharrastustaan eteenpäin, ja josku mies saattoi viettää iltansa ihaillen mieluummin tähtiä yömyöhään kuin kuhertelemalla rakastettujensa kanssa. Toisinaan Miska onnistui jopa löytämään ihan uusia tähtiä, joista hän sai pieniä rahapalkkioita. Kaikki raha tuli tarpeeseen, sillä Miskaa ei vieläkään ollut onnistanut työnhaussa.

Suurin osa Miskan rakastetuista oli miehelle vain - no, rakastettuja. Miska oli aiempaa elämäntavoitta toteuttaessaan hurmaillut naisia pelkästään numeroiden vuoksi, eikä yksikään hänen rakastetuistaan merkinnyt hänelle sen enempää. Nyt Miska tapasi kuitenkin Kirsti Ypölän, jota kohtaan mies tunsi paljon vahvempaa vetoa. Miska pyysi Kirstiä kerran treffeille, mutta valitettavasti nainen lopetti yhteydenpidon mentyään naimisiin toisen miehen kanssa.

Kirstin jälkeen Miskan elämään tuli outo tyhjyyden tunne. Hän ei voinut olla miettimättä, olisivatko asiat menneet toisin jos hän olisi rohjennut syventää aiemmin suhdettaan Kirstin kanssa, sillä nyt se olisi jo liian myöhäistä. Yhtäkkiä vakituinen parisuhde ja yhteenmuutto eivät tuntuneetkaan niin mahdottomilta ajatuksilta - mutta kohtaisiko Miska enää toista Kirstin kaltaista simiä joka saisi hänet tuntemaan yhtä vahvoja tunteita?

Pidempään kestänyt työttömyyskausi alkoi näkyä Miskan lompakossa, ja hänen käyttörahansa kävi vähiin. Eräpäivänsä ylittäneistä laskuista alkoi tulla punaisia maksumuistutuskirjeitä, ja välillä Miskaa uhkailtiin jopa ulosotolla. Kyllä Miska aina lopulta onnistui saamaan rahat kasaan, ja onneksi ymmärtäväinen vuokraemäntä oli luvannut alentaa Miskan vuokraa sen jälkeen kun kaksikko oli viettänyt yön yhdessä.

Miskan seuraan työpäiviensä päätteeksi tunkeva vuokraemäntä meinasi välillä käydä miehen hermoille. Mummeli tuntui olettavan että hän oli tervetullut kylään milloin vain, ja koska tällä oli vara-avain Miskan asuntoon saattoi vuokraemäntä pöllähtää paikalle täysin odottamatta. Tämä esti Miskaa tapailemasta muita rakastettujaan, sillä hän ei halunnut jäädä kiinni syrjähypystä.

Yhtenä aamuna Miska heräsi ovikellon soittoon. Tallustaessaan ovelle pyjama päällään Miska mietti oliko vuokraemäntä hukannut avaimensa, mutta hänen yllätyksekseen oven takaa paljastuikin joku muu.
"Hei Miska, mukava nähdä pitkästä aikaa", nainen huudahti tuttavallisesti, ja pienen pinnistelyn jälkeen Miska sai kaivettua muistinsa sopukoista naisen nimen: Hanna Koululol, jonka kanssa Miskalla oli ollut joskus ikuisuus sitten yhden yön juttu.

Miska oli yllättynyt odottamattomasta jälleennäkemisestä, mutta pyysi lopulta Hannaa käymään peremmälle. Kaksikko kävi istumaan sohvalle, ja naisen kasvoilla olevasta vakavasta ilmeestä Miska osasi päätellä, että Hannalla oli jotakin ikävää kerrottavaa. Hanna selitti mokanneensa opintonsa Kammokoulussa ja miten opettaja Jaana oli heittänyt kaikki aikuistuneet opiskelijat pois koulustaan.
"Anteeksi että tunkeuduin kotiisi näin varoittamatta. Minulla ei ollut mitään paikkaa minne mennä, ja kun meillä oli silloin aiemmin pientä säpinää ajattelin että ehkä voisit..."

"...majoittaa sinut luokseni? Totta kai haluan auttaa sinua", Miska päätti Hannan lauseen ja veti naisen lähelle itseään. Hanna laski kämmenensä Miskan kämmenselän päälle ja katsoi tätä silmiin kiitollisena. Miska oli niin ystävällinen tarjoutuessaan auttamaan häntä. Hannan mieltä painoi vielä eräs toinenkin asia, mutta hän ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi vielä.

Vaikka Miskan ja Hannan yhden yön jutusta oli jo kauan aikaa lämpenivät kaksikon tunteet nopeasti uudelleen, ja sen sijaan että Hanna olisi majouttunut Miskan asunnossa olevaan vierashuoneeseen nukkui kaksikko yöt yhdessä Miskan huoneessa.

Miska esitteli Hannan myös yksityiselle Stella-kokilleen, joka paistoi oikein tuplamäärän räiskäleitä kuullessaan uudesta talouteen muuttaneesta ruokittavasta suusta.
"Eikö sinusta ole vähän outoa että talossasi häärii kokki?" Hanna supatti Miskalle Stellan kääntyessä räiskeleet tarjoiltuaan pyyhkimään liedelle lentäneitä taikinapaakkuja pois.
"Kun hän kerta vapaaehtoisesti haluaa työskennellä täällä en minä ole häntä poiskaan ajamassa", Miska selitti.

Miskalle tuotti aluksi vaikeuksia sopeutua Hannan läsnäoloon. Mies mietti, pitäisikö hänen ottaa seinillä roikkuvat muiden rakastettujensa kanssa otetut yhteiskuvat pois näkyviltä. Pitäisikö Miskan ylipäätään jättää muiden rakastettujensa tapailu nyt kun Hanna asui saman katon alla?


Miskan aiemmat pohdinnan aiheet alkoivat tuntua merkityksettömiltä kun Hanna eräänä iltana saapui miehen luo ja työnsi kihlasormusrasian miehen silmien eteen. Miska veti kämmenen suunsa eteen peittääkseen hämmentyneisyyttään, sillä tätä hän ei ollut osannut odottaa. Lopulta Miska päätyi poimimaan sormuksen rasiasta, vaikka ajatus yhteen simiin sitoutumisesta tuntui kumman kahlitsevalta. Hanna puolestaan oli onnensa kukkuloilla, sillä hän odotti kovasti naimisiin menoa.

Perijä-äänestys: Julkaisen jokaisesta yliopistolta valmistuneesta lapsesta yhden osan, jonka perusteella lukijat saavat antaa osassa esiintyneelle simille pisteitä 1-10 asteikolla sen mukaan kuinka kiinnostavana häntä pitävät. Eniten pisteitä saanut sim pääsee sitten perijäksi ja palaa aloitustontille ja tarinan pääkerronta jatkuu hänestä. Toki muistakin simeistä tulee osia, mutta paljon harvemmin ja osien sisältö ei ole niin yksityiskohtaista. Tasapelitilanteessa saatan ottaa maksimissaan kaksi perijää, tai sitten arvon nopalla kuka voittaa. Toivoisin siis että sisällytätte näihin soolo-osien kommentteihin omat pisteenne perijän valintaa varten.

Osallistun itsekin pisteytykseen: Miska 8/10

Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:

  

♦ Kasa