Veijari, osa 123: Uusi perheenjäsen

Aiemmat osat löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien soidessa:
Happoradio - Ihan rauhassa --- Steve Rushton - Ready To Rock --- Nick Carter - The Great Divide --- Westlife - Hey Whatever --- Fall Out Boy - American Beauty/American Psycho --- Waldos People - Back Again --- Eric Saade - Made Of Pop --- Disco - Menneisyyteen --- Marco Mengoni - Invencible --- Anna Eriksson - Niin Se Käy ---  Kurt Calleja - This Is The Night --- Toby Love - Llorar Lloviendo --- Joey Montana - La Melodia --- Måns Zelmerlöw - My Mistake --- Backstreet Boys - One Phone Call --- Anna Eriksson - Sinä Olet Taivas



Toini oli majaillut muutaman päivän Jimin luona, ja kaksikolla oli ollut oikein rattoisaa yhdessä. Jimistä oli mukavaa aloittaa aamu jutustelemalla aamupalan napostelun ohessa. Mies nautti Toinin läsnäolosta ja siitä ettei talossa ollut enää niin yksinäistä. Jimiä harmitti jo valmiiksi ajatus siitä että Toini lähtisi lomansa päätyttyä takaisin kotimaahansa.

Myös Månster-koiruli oli tykästynyt talossa asustelevaan Toiniin. Koirasta oli mukavaa kun talossa oli Jimin työpäivien aikana joku jolta kerjäillä herkkupaloja ja rapsutuksia. Jos Månsterilta kysyttäisi pitäisi hänkin Toinin mielellään talon vakioasukkaana.


Jimi oli kaikessa rauhassa opiskelemassa urapisteitä, kun paikalle säntäsi yhtäkkiä äkäinen vanhus joka tönäisi Jimin pois teleskoopin ääreltä.
"Mikä sinun ongelmasi on?" Jimi tiuskaisi Janus-papalle. Törkeää että kotirauraa tultiin tällä tavalla rikkomaan.
"Minusta teleskooppien käyttö pitäisi kieltää, sillä ne ovat vaarallisia. Alienit kaappasivat vaimoni", Janus kertoi. Jimi hymähteli Januksen uskomattomille kaappausjutuille, vanhus taisi olla päästään sekaisin.

Jimin kotipihalle eksyi toisinaan pyörimään susia, ja vanhan ihmissusitaustansa takia Jimi halusi käydä tervehtimässä näitä eläimiä. Mies kaipasi yhä toisinaan ihmissuteusaikojaan, mutta jos hän nyt saisi valita ei Jimi enää lähtisi kokeilemaan sutena elämistä. Elämä oli yksinkertaisempaa ihan normaalina siminä.

Talon sähkölaitteet olivat alkaneet yhtäkkiä reistailla, joten Jimi päätti kutsua paikalle korjaajan katsomaan missä oli vika. Jimillä tai Toinilla ei ollut niin hyvää mekaniikkatietämystä että he olisivat uskaltaneet lähteä sörkkimään sähkölaitteita, joten oli parempi pyytää ammattilainen paikalle.


Pian koitti Toinin lähtöpäivä, ja mummeli kiersi taloa keräillessään vierailunsa aikana ympäri taloa levittämiään tavaroita. Paluulento taisi vähän hermostuttaa Toinia, sillä tämä joutui koko ajan tarkistamaan lennon lähtöajan Jimin naureskellessa että kone lähtisi vasta iltapäivällä ja nyt oli vasta aamu. Toinin säheltäessä Jimi valmisti paahdettuja leivonnaisia aamupalaksi.

Toini vastusteli aluksi syömistä ennen lentoa, mutta lopulta hän ehti kuitenkin istahtaa ennen Jimiä pöytään leivoslautasen kanssa. Jimi laski hieman kaihoisasti lautasensa Toinin annoksen viereen miettiessään että tämä olisi heidän viimeinen yhteinen ateriansa.

Kaksikko mutusteli leivonnaisiaan eikä kumpikaan oikein tiennyt mitä sanoa. Yhtäkkiä Toini laski kätensä Jimin kämmenselälle ja silitti hennosti miehen kättä. Jimi kääntyi katsomaan Toinia silmiin.
"Älä lähde, jää tänne kanssani asumaan", Jimi yhtäkkiä ehdotti. Toinin äskeinen ele oli saanut Jimin tajuamaan että hänellä ehkä oli sittenkin tunteita Toinia kohtaan.
"Olen toivonut koko ajan että ehdottaisit tuota", Toini hymyili.

Vaikka Toini oli majaillut jo useamman päivän saman katon alla Jimin kanssa päätti Toini muuton kunniaksi vähän päivittää hiustyyliään. Vanhus avasi nutturansa ja antoi hiusten roikkua vapaina. Tarkastellessaan peilikuvaansa Toini mietti mahtaisiko Jimi pitää hänen kaltaistaan rupsahtanutta mummoa kovinkaan viehättävänä.

Toinin ulkonäkökriisiä ei yhtään helpottanut kauniin Lulu Bilehileen tontille saapuminen, ja Toini seurasi katkerasti sivusta miten Jimillä tuntui olevan niin hauskaa Lulun ja Keijon kanssa. Toini ei kehdannut mennä mukaan toisten juttelurinkiin, joten hän kumartui silittelemään Lulun mukanaan tuomaa Nappi-kissaa.

Toini päätti poistua pihalta ja meni lueskelemaan yksinään lehteä yläkertaan. Hetken päästä Jimi saapui etsimään Toinia ja ihmetteli tämän yllättävää katoamista.
"Sinulla näytti olleen niin hauskaa sen Lulun kanssa niin en viitsinyt häiritä", Toini mutisi nostamatta katsetta lehdestä. Jimi kummasteli Toinin kommenttia, mutta arvasi sitten mistä kenkä puristi. Mies käveli Toinin viereen ja kiskaisi lehden tämän kädestä.

"Sinun seurasi on monin kerroin hauskempaa kuin Lulun", Jimi vakuutti.
"Vaikka olen tällainen harmahtunut vanhus?" Toini lausahti varovasti katse maahan painuneena.
"Höpsis, minä näen edessäni kauniin naisen", Jimi vastasi. Mies asetti etusormensa Toinin leuan alle nostaen tämän päätä ylemmäs, ja ennen kuin Toini tajusikaan oli Jimi suudellut häntä.


Januksen käynnin jälkeen Jimi oli perehtynyt vähän tarkemmin alienkaappauksiin, ja löysi yllätyksekseen tietoja moisen olevan aivan mahdollista. Jimi sai myös tietää alienkaappauksiin joutuneiden miesten odottamattomista raskauksista, ja yhtäkkiä Jimi tajusi miten yliopistolla osalla hänen sukulaisistaan oli ollut vihreä iho. Jimi tarvitsi perillisen, mutta koska Toini oli liian vanha hankkimaan lapsia päätti Jimi yrittää vauvan hankintaa vähän erikoisemmalla konstilla...

"Tulisit jo nukkumaan, ihan hölmöä tuollaisten valomerkkien lähettäminen taivaalle", Toini mutisi. Hän oli huolissaan Jimin alieninnostuksesta, sillä tuollaisissa kaappauksissa on aina omat vaaransa.
"Tulen ihan pian, mene sinä jo edeltä sänkyyn", Jimi mutisi irrottamatta katsettaan tähtitaivaasta. Mies oli varma, että jossakin avaruuden syövereissä hänen yhteydenotto yrityksiään tarkkailtiin kaiken aikaa.

Tuntia myöhemmin Toini heräsi vuoteen nytkähtäessä Jimin kömpiessä peiton alle.
"Noh, saitko alienkavereita?" Toini kysäisi.
"Alienit eivät vielä saapuneet luokseni, mutta kaappaus onnistuu varmasti jonakin päivänä", Jimi uskoi. Mies oli valvonut tähtiä tähyillessään niin myöhään että silmäluomet painuivat väsymyksestä kiinni, mutta Toini valvoi hyvän tovin miettiessään asioita.

Jimin herätessä hän huomasi Toinin olevan jo jalkeilla. Vanhus näpytteli keskittyneesti tietokonetta, ja Jimi mietti mitä tämä oikein puuhasi näin aikaisin aamusta. Jimi nousi ylös, mutta Toini sulki selaimen ennen kuin mies ehti nähdä millaisilla sivuilla nainen oli surffaillut.

"Mitä on tekeillä?" Jimi uteli. Toini oli hetken vaiti, mutta päätti sitten kertoa suunnitelmistaan.
"Kun sinä sitä alienlasta halusit, niin mietin vain että adoptiokin on mahdollinen vaihtoehto hankkia lapsi, ei sitä varten tarvitse ulkoavaruuteen asti lähteä etsimään", Toini selitti ja näytti joitakin aiheeseen liittyviä sivustoja tietokoneelta. Jimi kuitenkin tiesi ihan omasta kokemuksesta että adoptio oli pitkä prosessi ja hän ei ollut varma olisiko halukas ryhtymään siihen.

Juonipaljastuksia seuraavasta Veijareiden osasta:
  

♦ Kasa