Mikaliini, osa 15: Erikoiset treffit

Aiemmat osat löytyvät täältä.


Stella-kokki ei ilmeisesti ole ihan heti lähtemässä Miskan luota, joten asuntolan väen on tultava jatkossakin toimeen omillaan. Amatöörikokkien hääriessä yhtä aikaa keittiössä ei voitu välttyä kaaokselta: Ruoka paloi pohjaan ja kaikki eivät pyyhkineet työtasoja kokkauksiensa jälkeen, joten paikat alkoivat likaantua.


Ruusu ei todellakaan ole mikään aamuvirkku, ja hänen aikaiset luentonsa saattoivat välillä jäädä väliin ihan vain siitä syystä että nainen nukkui pommiin. Tänä aamuna Miro kuitenkin paukutti seinää saadakseen Ruusun ajoissa ylös, sillä kaksikolla olisi koe edessä. Taitaa molemmilla olla ajatukset jossain muualla kun Ruusu ja Miro poistuivat kumpikin huoneistaan pyjamat päällään.

Koe huoletti vähän Ruusua, sillä hän oli läpäissyt edellisen vuoden loppukokeen vain niukin naukin, ja jos numerot eivät pian nousisi hän saattaisi joutua koeajalle. Miro yritti kannustaa tyttöystäväänsä, ja ennen yliopistorakennukseen astumista hän veti Ruusun tiukkaan halaukseen ja käski tämän luottaa itseensä. Miro jos kuka tiesi millaista on pelko opinnoissa epäonnistumisesta, mutta hänellä oli kokemusta myös siitä miten pohjalta päästiin ylös. Loppukoe meni lopulta ihan hyvin, ja jos Ruusu tsemppaisi hänellä olisi loistavat mahdollisuudet parantaa keskiarvoaan ennen yliopistolta valmistumista.

Miro ja Miia olivat keskustelevinaan, mutta oikeasti kumpikin kuunteli korvat höröllä veljensä Miikan ja tämän tapaaman naisen keskustelua. Miika oli asuntolan asukeista ainoa joka ei ollut milloinkaan parisuhteessa, ja kumpikin toivoi tämän naisen olevan Miikalle se oikea. Pientä ihastusta saattoi jopa olla ilmassa, sillä Miikan ääni värisi hermostuksesta tämän udellessa uuden tuttavuuden nimeä, ja nainen esittäytyi Klaaraksi.

Miiakin päätti pistää vähän romantiikkaa peliin juuri tapaamansa maskottipojan kanssa. Laama-maskottiasu oli Miiasta vähän liikaa, joten hän houkutteli pojan vaihtamaan uikkarit ylleen ja tulemaan porealtaalle. Iltaa jatkettiin vielä myöhemmin maskottipojan huoneessa.

Miia hipsi omaan asuntolahuoneeseensa vähän puolenyön jälkeen ja vaihtoi nopeasti pyjaman ylleen. Vuoteen yläpuolelle ripustetut yhteiskuvat Remukan kanssa saivat Miian miettimään oliko hän tehnyt väärin flirttaillessaan maskottipojan kanssa. He eivät olleet puhuneet mitään toisiinsa sitoutumisesta loppuiäkseen, mutta Miia arveli ettei Remukka ilahtuisi jos kuulisi naisen tekemästä syrjähypystä.


Miika keräsi viimein rohkeutensa pyytäkseen Klaaraa treffeille, ja nainen vastasi myöntävästi Miikan pyyntöön. Treffit alkoivat varsin mukavissa merkeissä Miikan kertoessa aluksi tunnelman keventäjäksi pari hauskaa vitsiä, ja Klaara halusi puolestaan ottaa yhteiskuvia. Lupaavan alun jälkeen tunnelma tuntui kuitenkin vähän lässähtäneen, ja kaksikon istuessa vaitonaisina sohvalla Miika soimasi itseään siitä ettei keksinyt mitään järkevää sanottavaa.
"Hmm, mitä sitten tehtäisiin?" Klaara kääntyi katsomaan Miikaa kohti.

"Haluan syödä juustopastaa, pakko tehdä juustopastaa!" Miika huudahti yhtäkkiä ja riensi hakemaan tarvikkeita jääkaapista. Klaara seurasi miestä vähän kummissaan, aikoikoi toinen tosiaan ryhtyä kokkauspuuhiin kesken treffien? Miika uppoutui ruuanlaittoon niin tosissaan ettei huomannut Klaaran katoavan keittiöstä. Kun juustopasta tuli lopulta valmiiksi ei Miika saanut ruokaa alas kuin yhden suupalan, joten hän päätti säilöä aterian jääkaappiin ja lähteä etsimään Klaaraa.

Miika löysi Klaaran lopulta asuntolan yläkerran oleskelutilan telkkarin äärestä. Miikan istuessa sohvalle Klaara ei viitsinyt siirtää katsettaan pois ruudusta vaikka televisiossa pyöri sillä hetkellä jokin turha shampoomainos.
"Okei, minä taidan olla ansainnut tämän. Anteeksi että jätin sinut yksin kesken treffiemme. Minä vain... menin jotenkin paniikkiin kun en keksinyt mitään sanottavaa", Miika selitti aiempaa käytöstään.
"On jo myöhä. Minun pitää lähteä kotiin", Klaara ilmoitti ja sulki TV:n.


Miika seurasi naista alakertaan ja soimasi itseään siitä ettei ollut onnistunut tekemään hyvää vaikutusta ihannoimaansa naiseen, ja hän pelkäsi ettei Klaara haluaisi enää ikinä tavata häntä. Miikan yllätykseksi Klaara kääntyi kuitenkin vielä ovelta suikkaamaan hyvästelysuukon miehen huulille. Klaaran postuttua Miika lähti talsimaan huoneeseensa hymyssäsuin.

Asuntolan tyttöjen vessasta oli tullut Mirkan ja Miian vakiojuoruilu paikka, sillä missä muualla saisikaan puhua rauhassa miesasioista pelkäämättä sitä että keskustelujen kohteet pöllähtäisivät odottamatta paikalle!
"Portailla oli sulle toimitettu lahja. Pakettikortissa luki "Miialle T: Laamannisi". Luulin että sinulla oli juttua sen Remukan kanssa?" Mirka höpötti vessakopin sisältä käsiään pesevälle Miialle. Miia odotti vessan vetämisestä aiheutuvan lorinan hiipumista ennen kuin vastasi.
"Tiedän, mutta se juttu maskottipojan kanssa nyt vain tapahtui", Miia mutisi.

Tytöt riisuutuivat pyjamistaa ja astelivat seuraavaksi suihkutiloihin.
"Meinaatko pistää välit poikki Remukan kanssa, vai? Mirka uteli.
"Äh, en tiedä. Pidän heistä kummastakin", Miia kertoi.
"Ethän sinä voi kahta miestä samaan aikaan tapailla. Se ei ole reilua kumpaakaan kohtaan" Mirka huomautti.
"Niin... Yritän tehdä valintani mahdollisimman pian", Miia lupasi.

Siskon tilanteen seuraaminen sai Mirkan unohtamaan aiemmat syrjähyppyhaaveensa. Toisen miehen kanssa flirttailu olisi ehkä hetkellisesti kiinnostavaa, mutta sen jälkeen häntä jäisi painamaan syyllisyys pettämisestä. Vaikka Mirkan ja Pekon yhteiselo ei aina ollutkaan täydellistä ei nainen halunnut pilata sitä mitä heidän välillään oli, sillä hän rakasti Pekkoa.

Miron ja Ruusun parisuhde kukoisti. Vaikka opinnot veivät paljon aikaa, piti kaksikko huolen siitä että he järjestäisivät säännöllisesti yhteistä tekemistä. Välillä kuherreltiin porealtaalla, ja toisinaan kaksikko saattoi sopia yhteiset lounastreffit asuntolan ruokalassa tai sitten iltaa vietettiin katselemalla elokuvia telkkarin ääressä.

Miika oli kutsunut jälleen Klaaran kylään aikeenaan pyytää naista toisille treffeille, mutta hänen rohkeutensa petti viime hetkellä. Mitä jos uusillakin treffeillä iskisi yhtäkkinen tekemisen puute? Miika päätti turvautua siskoonsa ja pyysi Miiaa juttelemaan Klaaran kanssa ja selvittämään, mitä nainen hänestä todellisuudessa ajatteli. Miiasta veljen suunnitelma oli vähän kummallinen, mutta hän päätti suostua tämän pyyntöön.

Miia asteli reippaasti Klaaran perään ja kopautti tämän olkapäätä.
"Moi, olen Miia, Miikan sisko. Veljeni onkin puhunut sinusta paljon", Miia tiedotti naurahtaen hermostuneesti. Eihän veli oikeasti ollut kertonut hänelle Klaarasta mitään, ja tuntui oudolta tulla vieraan simin juttusille utelemaan henkilökohtaisia asioita.
"Aijaa? En oikein saa hänestä selkoa, sillä minusta hän on jotenkin etäinen seurassani", Klaara kertoi.
"Miika on vain vähän ujo, mutta hän pitää sinusta paljon. Mitä mieltä sinä olet hänestä?" Miia uteli.
"En kai minä hänen puheluunsa olisi vastannut jos en olisi kiinnostunut", Klaara paljasti.

Udeltuaan kylliksi tietoja Klaaralta Miia lähti etsimään veljeään kertoakseen tälle hyvät uutiset, mutta Miikaa ei näkynyt missään. Keittiöön saapuessaan hän kuitenkin bongasi veljensä kokin tamineissa. Ruuanlaitto oli Miikan vastuulla, mutta ei hän yleensä pukeutunut tehtäväänsä varten näin huolellisesti.
"Tämä on valeasu. Kerro mitä sait selville", Miika uteli vähän jännittyneenä.
"Vai valeasu ja kaikki..." Miia mutisi ja kertoi sitten mitä oli saanut Klaarasta irti: Nainen oli selvästi kiinnostunut, mutta hän toivoi Miikan ottavan rohkeammin kontaktia.

Siskon sanoista rohkaistuneena Miika rohkeni Klaaran puheille. Juttu ei kuitenkaan luistanut täydellisesti toisella eikä vielä kolmannellakaan treffikerralla, mutta Miika ei antanut periksi ja ajan kanssa hän tuli viimein vapautuneemmaksi naisen seurassa ja uskalsi pistää rohkeammin pientä flirttiä peliin. Kaksikon välit lämpenivät hitaasti mutta varmasti.

Ruusu oli vihdoin toipunut osakuntaan pyrkimysyrityksensä epäonnistumisesta, ja nainen haaveili yrittävävänsä hakea osakuntaan uudelleen. Mainittuaan asiasta Mirolle ei tämä ollut kuitenkaan yhtä innoissaan tyttöystävänsä suunnitelmista.
"Onkohan tuollainen osakuntahömpötys järkevää? Sehän vie kamalasti aikaakin, miten ehtisit opiskella?" Miro toppuutteli Ruusun suunnitelmia.
"Voin ainakin kepeästi karsia aikaa sellaisen poikaystävän kanssa joka ei kannusta minun unelmiani", Ruusu kivahti ja poistui pöydästä kesken aterian.

^Minä kun yritän käsillä seisomista. .-D

Kun yksi sim aloittaa räppäämisen asuntolan taukohuoneessa innostuvat muutkin pian osallistumaan musisointiin, ja hetken päästä kokoon on saatu oikein kunnon räppiryhmä. Jopa Pekko innostui tällä kertaa kokeilemaan räppäämistä, vaikka normaalisti mies tykkää enemmän soittaa kitaraa harrastusinnostusta ylläpitääkseen.

Neljä vuotta oli tullut täyteen Mirkan ja Pekon opinnoissa, ja kaksikko lampsi yhdessä taksin kyytin todistukset kourassaan. Pekko oli odotetusti valmistunut täydellisin paperein, mutta ei Mirkan päättötodistuskaan sisältänyt montaa huonoa numeroa. Kumpikin odotti jo innoissaan pääsyä unelmiensa alalle opetustyönpariin, ja Mirkalla saattaa olla päällä pienoinen vauvakuume.

Mirkan ja Pekon yhteiseloa yliopiston jälkeen päästäänkin näkemään heti ensi osassa, tässä vähän juonipaljastuksia:

  

♦ Kasa