Mikaliini, osa 10: Ruusuja ja rikkaruohoja

Aiemmat osat löytyvät täältä.


Miian yliopisto-opintojen alku häämötti jo nurkan takana, ja tämä olisi hänen viimeinen iltansa kotona. Miia päätti pitää pienet läksiäisbileet, jotka toimisivat samalla Miran ja Mion synttärijuhlina. Sinä päivänä puhelinlinjat kävivät kuumina, sillä Miia halusi varmistaa että kaikki hänen kaverinsa pääsisivät paikalle ennen kuin jatko-opinnot ajaisivat ystävykset eri suuntiin.

Miia halusi hoitaa kakkukasvut nopeasti pois alta jotta hän voisi käyttää loppuillan ystävilleen jutustellen. Miia avusti nuorinta veljeään kynttilöiden kanssa, mutta teiniksi kasvava Mira osasi hoitaa homman itsenäisesti. Kasvaneet lapset kaikkosivat melko pian omiin puuhiinsa kynttilöiden puhalluksen jälkeen, sillä he eivät tunteneet kunnolla Miian paikalle kutsumia vieraita.

Miro oli unohtaa juhlahuumalta työvuoronsa iltavartiana, ja pojalle tuli aikamoinen hoppu hänen tajutessaan kimppakyydin kaartaneen pihaan. Miro vaihtoi nopeasti työvaatteet ylleen ja säntäsi juosten ulkona tööttäilevän auton kyytiin. Miro ei ehkä ollut paras aikataulujen kanssa, mutta hän teki kuitenkin parhaansa menestyäkseen töissä.


Miiko päätti tehdä vähän tuttavuutta siskonsa kavereihin, ja Susanna-niminen tyttö vei hänen huomionsa. Poika kysyi haluaisiko Susanna laulaa hänen kanssaan karaokea, ja tyttö suostui pyyntöön ilomielin. Hymy kuitenkin kaikkosi tytön huulilta Miikon valitessa heidän laulettavakseen imelän rakkauslaulun.
"Sori, mutta mä olen varattu", Susanna lausahti ja kipitti pois paikalta ennen kappaleen alkua.

Bileiden vihdoin päätyttyä ja meuhkaavien juhlavierailen lähdettyä kotiin Mika valmistautui nukkumaan menoa varten. Mies olisi toivonut tietokonetta naputtelevan Karonkin suuntaavan pian petiin, mutta esikoisromaaniaan kiireellä edistävä Karo ei tuntunut enää noudattavan normaalia vuorokausirytmiä vaan saattoi valvoa myöhään yöhön inspiraatiopuuskissaan.

Karon viimein suljettua tietokoneen ja mentyä nukkumaan ei vanhempien makuuhuone jäänyt pitkäksi aikaa tyhjilleen. Yliopistolle lähtevä Miia halusi käydä vielä hyvästelemässä perheen lemmikkikoirat, joista oli tullut tytölle ajan saatossa tärkeitä, sillä hän oli viettänyt koiruleiden kanssa paljon aikaa kouluttaessaan näitä uria varten.
"Talouden vanhimpana koirana sinä Jake saat luvan varmistaa, että kaikki käyvät kiltisti töissä minun poissaollessani, eikä kukaan hanki itselleen potkuja", Miia teki diilin Jaken kanssa.

Perheen nuorimmaisen lapsen aloittettua koulun Karo saattoi keskittää kaiken energiansa romaaninsa työstämiseen. Hän otti jopa töistä vapaata ja alkoi käyttää raskausajoilta rästiinjääneitä lomapäiviä voidakseen kirjoittaa kirjaansa. Lopulta Karon omaelämänkerran ensimmäinen osa valmistui, ja pian kirjan julkaisun jälkeen kustantaja soitti ilmoittaakseen romaanin olleen oikea mestariteos, ja kirja oli käynyt hyvin kaupaksi. Karo saattoi olla ylpeä siitä että hänen ensimmäinen romaaninsa ylti laaturomaanin titteliin!

Karon keskittäessä luovuutensa kirjoittamiseen harjoitti muu talon väki luovuustaitojaan musiikin parissa. Mikkoa ja Miskaa lukuunottamatta kaikki perheen lapset harrastivat isänsä tapaan musiikkia ja tanssia, ja soittimet olivat jatkuvasti ahkerassa käytössä. Aamuisin simejä saattoi bongta laulelemassa karaokea pyjamat päällä, sillä melkeimpä joka aamu joku toivoi dueton laulamista heti herättyään.

Kaikki eivät kuitenkaan pistäneet harrastustaan etusijalle, ja äskettäin teiniksi kasvanut Mira kehitti pääasiallisesti taitojaan unelmatyöhönsä lääketieteeseen. Mira yritti pähkäillä miten Karon urapalkintoa oikein käytetään, sillä sen käyttö edistäisi siivouspisteiden opiskelua nopeammin. Valitettavasti laitteen mekanismit eivät kuitenkaan auenneet Miralle, eikä Karokaan ehtinyt kakkosromaaninsa aloitettuaan tarjoamaan oppitunteja sormenjälkilaitteen käyttämiseen.

Karon mammona-lisätavoite näyttää nousseen ihan perhetavoitteen päälle, sillä nykyään rahantienaaminen oli Karolle kaikki kaikessa. Karo halusi myös pitää huolen siitä että teinitkin hankkisivat hyvät stipendirahat, ja hän alkoikin järjestää tietyille teineille valvottua kunto-ohjausta Mikan sotilasesteradalla. Miiko joutui ensimmäiseksi uhriksi, eikä poikaparka hallinnut vaikeaa rataa sitten ollenkaan. Hän olisi kehittänyt kuntoaan mieluummin balettia tanssien, mutta Karo ei antanut siihen lupaa.

Kuinkahan mones kerta tämä on kuin tuon esille Karon laiskan luontoharrastuksen harjoittamisen? Talon seinustalla oleva pienipuutarha on aivan ohdakkeiden ja muiden rikkakasvien peitossa, mutta ainakin kylvetyt tomaatit olivat ennättäneet kasvaa jo melko suuriin mittoihin. Ihan hyvältä siis näyttää tällä hetkellä, mutta vielä ei sovi innostua liikaa, sillä Karo onnistuu usein unohtamaan puutarhansa läsnäolon.

Miian lähdettyä yliopistoon oli koirien hoidon päävastuu siirtynyt Mikan harteille. Aikaahan miehellä riitti, sillä tällä hetkellä hän käytti päivät vain oleskelemalla kotosalla odotellen milloin hänen elämäntavoitteensa kolmen lapsen valmistumisesta yliopistossa tapahtuisi.

Miro oli iskenyt silmänsä samalla luokalla olevaan Ruusuun, ja poikaa hermostutti vähän kun hän kysyi haluaisiko Ruusu viettää hänen kanssaan aikaa koulun jälkeen. Miron onneksi Ruusu vastasi myöntävästi, ja kaksikko sopi viettävänsä iltapäivää Miron luona.

Vanhemmilta ei jäänyt huomaamatta Miron vieras, ja Mika ehdotti että nuoret liittyisivät illalliselle  hänen ja Karon seuraan. Miron jatkuvasta punastelusta Ruusun seurassa ei voinut erehtyä siitä etteikö pojalla olisi tunteita tyttöä kohtaan, mutta vanhemmat halusivat olla hienovaraisia eivätkä nolata Miroa tämän ihastuksen edessä nostattamalla noloja keskusteluaiheita esille, vaikka Mika ja Karo olivatkin innoissaan kun kerrankin joku heidän lapsistaan toi mielitiettynsä näytille.


Mika halusi tehdä tuttavuutta myös muiden lastensa kumppaneiden kanssa, joten hän kutsui seuraavaksi kylään Mirkan kihlatun Pekon. Hiukan Mikaa kyllä ihmetytti, kun Pekko toi mukanaan pellepukuun sonnustautuneen kaverinsa Pellervon. Olisivatko kaikki Pekon kaverit yhtä kummallisia? Ainakin kolmikolla oli hauskaa yhdessä Pellervon innostuttua vesi-ilmapalloilla leikkimisestä.

Miiko oli löytänyt töitä haaveilemaltaan journalismi-alalta, ja poika sai kirjoittaa paikallislehteen muutamia pieniä artikkeleita. Miiko toivoi kovasti että hänen lahjansa huomattaisiin ja hänet ylennettäisi hienompiin tehtäviin, mutta poika tieti tarvitsevansa enemmän koulutusta ennen kuin voisi haaveilla moisista. Ehkä yliopiston jälkeen työtilanne näyttäisi paremmalta.

Mirolla oli lomapäivä käyttämättä, joten hän suunnitteli pyytävänsä Ruusua ulos. Usein teineillä on tapana livahtaa yöajelulle ilman vanhempien lupaa, mutta Miro ei nähnyt mitään syytä salata asiaa vanhemmiltaan kun nämä kerran tiesivät Ruususta, joten hän pyysi Mikalta lupaa mennä ulos. Mikalla ei ollut mitään asiaa vastaan, mutta kun Miro oli soittamassa Ruusulle ei tyttö vastannutkaan puhelimeen. Niinpä Miro päätti jättää vapaapäivänsä käyttämisen myöhemmäksi ja vaihtoi työasun ylleen, sillä ei hänellä olisi kotonakaan mitään tekemistä.

Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:

  

♦ Kasa