perjantai 8. heinäkuuta 2022

Mikaliini, osa 23: Uusi perijä

Piiitkästä aikaa saadaan jatkoa Mikaliinien suvun päälinjan kerrontaan!

Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä

Kuten varmasti muistatte Miran osasta, Mira ja Aarto muuttivat yliopiston jälkeen Miian luokse asumaan, sillä Miia odotti Aarton lasta ja mies halusi osallistua vauvan elämään sitten kun tämä syntyisi. Vaikka Mira ja Aarto olivat juuri kihlautuneet, ei Mira voinut olla täysin luottavaisin mielin Miian läsnäollessa - tämä oli vikitellyt Aarton luokseen jo kahdesti, ja vaaranpaikkoja olisi entistä enemmän kun tuo kaksikko asusti saman katon alla. Toki Miia tiedosti että hänen pitäisi jättää siskonsa poikaystävä rauhaan, mutta samaan aikaan hänellä oli yhä tunteita Aartoa kohtaan.
Miia koki jäävänsä varjoon kun Mira omi Aarton itselleen avioliiton myötä ja pian tämäkin pari alkoi odottaa perheenlisäystä, joten Aartosta tulisi pian tuplaisä! Miia sai kuitenkin pienen etulyöntiaseman, sillä hänen vauvansa syntyi ensimmäisenä, ja hetken aikaa Aarton huomio oli taas enemmän hänessä ja heidän pienessä perheessään. Syntynyt tyttövauva sai nimekseen Aada, ja pikkuinen muistutti ulkonäöltään muuten täysin isäänsä, mutta silmien väri oli peritty Miialta.
Vauva-arki sujui varsin leppoisasti ja Miia oli kiitollinen siitä että Aarto oli tyttärensä elämässä läsnä ja auttoi vauvan hoivaamisessa. Aarto tosin tuntui olevan jatkuvasti kiireinen kun hänen piti keskittyä yhtä aikaa uraansa sotilastyössä, aviovaimoonsa Miraan ja vauvaansa Aadaan. Mies halusi järjestää aikaa varsinkin vauvalle, eikä olisi missannut Aadan synttäreitä minkään työkeikan tähden.
Hiusten ja ihonvärin lisäksi Aada peri suurimman osan naamapiirteistään isältään, ei kyllä ole ulkonäön perusteella epäilystäkään siitä kuka on taaperon isä! Miia ja Aarto jakoivat opetusvastuun puokkiin, ja Aarton tehtäväksi lankesi puheopetus. Sanojen jankkaamisessa meni tovi, mutta Miia oli sen sijaan taitava kävelyope, sillä urakoiria kouluttaessa hänellä oli paljon kokemusta pitkäjänteisestä harjoittelusta, ja simit ja koirat oppivat lopulta melko samalla tyylillä: tarvitaan vain paljon toistoja, toistoja ja toistoja!
Urakoirien kanssa riitti tosiaan jatkuvasti tekemistä, varsinkin kun harmaa Tassu-pentu on viimein kasvanut ja valmis aloittamaan työelämän. Temppujen opettamisen lisäksi tärkeä osa koirien työkyvyn ylläpitoa oli tarjota mahdollisimman hyvät tarpeet lemmikeille, joten Miia kylvetti haisuleita yhtenään ja varmisti aina että ruokakulhosta löytyi jotakin mussutettavaa koiria varten.
Arki rullasi eteenpäin normaalisti, kunnes Miia huomasi postia hakiessaan kirjepinon päälimmäisenä hänelle osoitetun kirjeen, joka oli tullut hänen vanhemmiltaan. Uteliaisuuttaan Miia repi kirjekuoren auki saman tien lukeakseen viestin:

"Arvon Miia

Ilmoitamme täten, että teidät on valittu Mikaliinien arvokkaan suvun seuraavaksi perijäksi. Pakkaa siis mukaan tärkeimmät tavarasi, lapsenlapsesi ja aiemmin varastamasi koirat. Toivomme sinun saapuvan pikimmiten vastaanottamaan kunniaikkaan tehtävän perijänä!

Ystävällisin terveisin,
Mika & Karo"

Miia oli lievästi yllättänyt vanhempiensa valinnasta, olisi luullut että nämä olisivat arvostaneet enemmän perhetavoitteisia Mirkaa tai Miroa tai vastuullisia bisnesmiehiä Mioa tai Mikaelia, mutta sen sijaan he valitsivat juuri hänet. 
"Pääset pian tapaamaan mummon ja ukin, eikö olekin kivaa?" Miia jutteli Aadalle, ja taapero läpsytti kämmeniään yhteen jännittyneenä.
"On kyllä sääli kun lähdet ja viet nämä koirat pois", Mio harmitteli, sillä hän tykkäsi toisiaan avustaa Miiaa koirien koulutuksen kanssa.
Saman katon alla asustavien sisarusten välit eivät olleet lämpimämmästä päästä, ja tietenkään he eivät voineet erota käymättä vielä viimeistä riitelyä mistäs muustakaan kuin Aartosta.
"Hyvä kun lähdet niin saamme olla Aaron kanssa rauhassa", Mira julisti tyytyväisenä.
"Aijaa? Entäpä jos Aarto haluaa tulla mukaan Aadan vuoksi? Raskauteni oli alun perinkin se syy, miksi Aarto muutti luokseni", Miia huomautti.
"Älä puhu tuollaisia, Aarto ei voisi jättää minua ja vauvaa!" Mira puolustautui.
"Rauhoittukaa!" Aarto huusi. Sotilastyön myötä hän oli suuttuessaan kuin alokkaita komentava kenraali konsanaan, ja naiset vaikenivat suosiolla.
"Ette viitsisi riidellä niin äänekkäästi kun Aada on paikalla", Aarto huomautti ja osoitti koirien kanssa peuhaavaa taaperoa.
"Nyt kun olemme kaikki kolme paikalla kerrohan Aarto, kumpi lapsistasi on sinulle tärkeämpi?" naiset pistivät miehen tiukkaan kyselyyn. Hetkessä roolit olivat vaihtuneet ja Aartosta tuli nurkkaan ajettu osapuoli, sillä hän tiesi vastauksensa loukkaavan pakosti toista naisista.

---

Karo pyyhki keittiötasot kostealla liinalla ja siirsi likaiset astiat pöydältä tiskikoneeseen. Mika kävi puolestaan keittiön lattioita läpi moppi kourassa ja siirsi tuoleja päästäkseen lakaisemaan pöydän alta. Kaksikko tiesi Miian saapuvan tänään, ja he halusivat siistiä paikkoja uuden perijän kunniaksi. Vuosikaudet keskenään elänyt pariskunta odotti jo kovasti saavansa hieman eloa taloon lapsenlapsien myötä. He myös arvuuttelivat, mahtaisiko Miia tuoda mysteerimiehensä viimein näytille.
Lopulta pihalla näkyi liikettä, ja Mika ja Karo säntäsivät ulos tulijoita vastaan. Miia kannatteli sylissään Aadaa, ja myös koirat Janna, Nake ja Tassu olivat seuranneet emäntäänsä uuteen kotiin. Hieman yllättäen paikalla oli myös Miran aviomies Aarto.
"Tervetuloa! Ah, Aarto varmaankin auttoi sinua matkatavaroiden kuljetuksessa, onpa huomaavaista", Mika päätteli.
"Itse asiassa Aarto on täällä, koska Aada on hänen tyttärensä. Hän haluaa olla lähellä sekä minun että Miran lapsia, joten sovimme kolmistaan että Aarto asuu vaihtelevasti kummankin luona", Miia päätti tehdä tilanteen heti selväksi. Mikan ja Karon hymyt valahtivat hämmentyneeseen ilmeeseen kuunnellessaan Miian kertomusta. 
Miian paljastuksen myötä kaikkien välille oli laskeutunut kiusallinen hiljaisuus, kunnes Miia harppoi lopulta edeltä sisälle ja muut seurasivat vähitellen perässä. Aarto alkoi harjoitella karismaa eteisen peilin edessä, ja Miia ryhtyi opettamaan Jannalle ylenemiseen vaadittavia temppuja. Miian olo oli kuitenkin hieman häiriintynyt äskeisen tilanteen jäljiltä, sillä oli selvää että vanhemmat alkoivat katua perijänvalintaa kuullessaan Aadan isästä.
Isovanhemmat olivat tietenkin heti lapsenlapsensa kimpussa. Aada osasi jo kävellä ja puhua sujuvasti, mutta Karo pääsi opettamaan taaperolle lastenlorua, ja Mika aikoisi puolestaan napata kunnian pottaopista.
Ulkona oli kamala kaaos vielä lumen alla olevien pensaiden rehottaessa ja ympäri kuistia leviteltyjen harrastuslehtien ja Karon elämäkertakirjojen sekä koirien pissilätäköiden sotkiessa ympäristöä. Vaikka taloudessa olikin luontoharrastaja ei Karo saanut jostain syystä koskaan aikaiseksi pitää pihaa siistinä, joten Miia päätti ottaa puutarhasakset kauniiseen käteensä ja alkoi siistiä pensaita samalla kun Mika otti kohteekseen lätäköiden luuttuamisen.
Perijän valinta oli hieman venähtänyt, minkä aikana Mikan ja Karon tontti oli ollut tovin pysähdyksissä, ja nyt vastaantulijoiden joukossa oli paljon heille tuntemattomia Mikaliinien suvun jäseniä. Karo tutustui lapsenlapsenlapseensa Sirpaan ja Mika haastoi shakkimatsiin lapsenlapsenlapsenlapsensa Kristiinan. Vaikka väliä on jo useampi sukupolvi, ovat uudemmatkin simit vielä aivan kantakaksikon näköisiä ihon ja hiuksien väreistä katsottuna!
Karo ei päästänyt Aartoa helpolla ruokapöytäkeskusteluissa ja otti suoraan puheeksi miehen petolliset syrjähypyt. Ateriointi oli Miiankin kanssa hieman kiusallista, ja simit istuivat aivan pitkän ruokapöydän vastakkaisissa päissä vältelläkseen toisiaan, ja oli kamalan noloa kun kaksikon katseet kohtasivat kesken ruokailun. Aarto laski katseensa takaisin soppalautaseensa ja mietti, oliko Aadan elämässä mukana oleminen sen arvoista, että hän joutui sietämään kiusallista hiljaisuutta Miian kanssa ja tämän vanhempien syytteleviä kommentteja..?

Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:

  

♦ Kasa

sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Mikaliinien perijä selvillä!

Mikaliinien kakkossukupolven perijä on viimein selvillä! Perijä-äänestyksessä eniten ääniä kasasi...


Miiahan se siinä! Miia saikin minulta korkeimmat pisteet, joten olen oikein tyytyväinen tähän valintaan. ,-) Menen heti huomenna pelaamaan perijätontilla, jännää palata sinne piiitkästä aikaa. Tässä on vielä näytillä sijat ja yhteenlasketut pisteet, kiitos kaikille äänestäneille!

Sijat/Pisteet: 

  1. Miia: 25 🏆
  2. Miska: 23 
  3. Mirka: 22 
  4. Mikko: 21 
  5. Miro: 20 
  6. Mira: 18 
  7. Mikael: 18 
  8. Miika: 17 
  9. Mio: 12
  10. Miiko: 9
♦ Kasa

tiistai 7. kesäkuuta 2022

Mikaliini - Sirkku & Maarit, osa 2: Pentulahjoituksia

Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä



Una ja Musu kasvoivat, etualalla oleva keltainen Musu on perinyt värejä enemmän puudeli-isältään, kun taas taustalla muriseva Una on selvästi jotain sukua Lyyli-vanhukselle. Lyyli päätettiin päästää eläkkeelle, sillä vanhuskoiralla alkoi olla ongelmia tarpeidensa ylläpidossa, nytkin Sirpan piti leikittää koiraa jotta tämä sai punaisena ollutta hupia ja sosiaalisuutta ylemmäksi. Mussu synnytti toisenkin keltaisen pennun, ja väritykseltään tämä näyttää olevan samaa sarjaa isoveljensä Musun kanssa, joten pentu sai nimekseen Muld(♂) (=yrittää olla yhdistelmä sanoista multa +gold). Kiintoisaa, havaitsin että Minkalla ja naapurin Ernestillä olisi vaateväriyhteensopivuuden lisäksi myös kahden salaman yhteensopivuus. Minka seurustelee jo Jarmon kanssa, joten saa nähdä kehittyykö tästä jotain... Koska Sirpaa tuntui häiritsevän äitinsä tiuhaan tahtiin vaihtuvan seuralaiset, oli Sirkku alkanut järjestää treffejä yhteisötontilla. Vakiopaikaksi muodostui Sirkun siskon Ennin vaatekauppatontti.


Pian Muld sai lisää ikäistään pentuseuraa kun muut perheet olivat lahjoittaneet Ennin pentukasvattamoon kaksi uutta pikkuista. Etualalla loikoilee Vau(♂)-koiranpentu, ja Muld leikkii puolestaan Nanni(♀)-kissanpennun kanssa. Mussu toimi mielellään varaäitinä muillekin pennuille. Musu-koira lähti Leevin matkaan ja Lyyli kuoli vanhuuttaan, mutta siitä huolimatta Mussulle ei saatu uusia pentuja alulle, täytynee odottaa teinien yliopistoon lähtöä josko sitten tulisi lisää tilaa. Pennut olivat sopivia leikkikavereita taaperollekin!
Sirkku sai potkut kaupunginjohtajan pestistään ja olo oli aika maassa, mutta hänen seuraansa porealtaalle pulahtava Leevi sai nopeasti naisen ajatukset pois ikävästä työpäivästä. Biljardipallot alkoivat vähitellen lennellä Sirpan tempputoiveiden mukaisesti. Tuo ilme kun pallo osuu kuppiin. .-D Seija kasvoi, ja tyttö on perinyt naamapiirteensä niin täydellisesti isältään että kaikille pitäisi olla ilmiselvää kuka tämän isä on. .-D Musiikkipaidasta huolimatta Seijan mieliharrastus on urheilu, ja Minkakin liittyi tytön seuraksi ulos hyppäämään narua.
Läksykuvassa oli tarkoitus harmitella teinien läksyongelmia kun nämä eivät saaneet mitään aikaiseksi ympäristön sotkuisuuden vuoksi, mutta tässä he vain hymyilevät kameralle niin kuin ei olisi mitään pulmia. .-D Rästitehtävistä selvittiin onneksi viikonlopun aikana. Seuraava ikävaihe alkoi jo kolkutella ovella, mutta naiset päättivät hieman pidentää aikuisaikaansa. Maarit aikoo joka tapauksessa litkiä jatkossakin paljon elämäneliksiiriä odotellessaan lapsenlapsien syntymistä, joten miksi suotta antaa tämän vanhustua. Myös Enni hörppi vihreää litkua vaimonsa tapaan, ja Sirkkukin aikoo lykätä vanhustumista siihen saakka että löytää havittelemansa urheilutyön. Sitten luodaan nopea katsaus tämänhetkiseen pentutilanteeseen: Talossa asustelevat Mussun pentu Muld(♂), ja loput Vau(♂), Julia(♀) ja Nora(♀) on saatu naapureilta/ystäviltä. Talon ulkopuolelta tarjottavien pentujen määrä korostuukin erityisesti nyt, kun suuren simmäärän vuoksi ei mahdu teettämään uusia pentuja. Muldista tuli kasvun myötä ilkiö, ja tämä sotki jatkuvasti pissimällä lattialle ja kierimällä lätäköissä, ja simien sohvia ja sänkyjä kuului tämän koiran mielestä käyttää järsimiseen ja nukkumiseen.

Enni hoitaa useampia bisneksiä kerralla kun hän esittelee samaan aikaan yksityiskoulun rehtorille paikkoja ja kutsui yliopistolta valmistuneen ystävänsä Hermiinan kylään tunkeakseen yhden kasvaneista koirista tämän mukaan, ja Una sai täten uuden omistajan. Sirkku laittoi puolestaan Anssi-rehtoria varten tarjolle juhlavaa joulukinkkua, johon reksi ihastui ikihyviksi, ja yli puolet pisteistä ansaittiinkin ruuasta. Kerrostalon väki oli kerääntynyt ulos, ja Minka taitaa esitellä uutta poikaystäväänsä Ernestiä äidilleen ja Sirpalle. Seija löysi puolestaan ikäistään seuraa alakerran Haraldista ja tämän kaverista Vincentistä, ja lapset hengasivat yhdessä.
Kyllä, elättelen toivoa josko Seija ja Harald sopisivat teiniksi kasvettuaan yhteen. .-D Jälleen ystävälliset perhetuttavat ovat tarjonneet koiranpentuja Ennin pentukasvattamoon. Seija auttoi Enniä kantamaan uusimmat pennut; Ben(♂), Bella(♀), Ella(♀) & Viivi(♀) pihalta kerrostalon ylimpään kerrokseen. Sirpaa ei ollut onnistanut rakkaudessa, mutta sitten täysin odottamatta hänen elämäänsä asteli mukava poika. Harmi että Keimo ei ole kotoisin Outolaaksosta, mutta poika lupasi harkita tulevansa suorittamaan yliopisto-opintoja samalle kampukselle. Minkaa on puolestaan onnistanut työnhaussa, ja lahjakkaasta tytöstä tuli menestyksekäs uraohjus!
Sirpa päätti tavoistaan poiketen kertoa Keimosta äidilleen. Sirkku oli tietenkin iloinen hyvistä uutisista mutta muistutti myös, ettei nuorella olisi vielä mikään kiire lukita ensimmäistä kiinnostavaa poikaa tulevaksi puolisokseen. Sirpakos tästä kimpaantui, sillä hän oli satavarma että Keimo olisi hänen unelmakumppaninsa. Harrastuslehdet ovat täällä poikkeuksellisen kovassa käytössä, varsinkin Enni tykkää lukea värkkäilyartikkeleita. Koiria alkoi olla ruuhkaksi asti, sillä kaikille kasvaneille hauveleille ei löydetty heti kotia (odotan että neljäs sukupolvi valmistuu yliopistolta ja laitan sitten koiria jakoon).
Koiranpennut eivät olleet ainoita jotka pissivät lattialle, sillä yllättävät haamusäikytykset saivat simin jos toisenkin laskemaan alleen. Säikytyksen jälkeen Maaritin nälkä oli yhtä punaisella mitä hänen pyjamansa, onneksi hän ehti ajoissa syömään! Pentukolmikosta (=Ben, Ella ja Bella) kasvoi kaikista samanlaisia keltaisia puudeleita, tämä koiratyyppi tulee tuskin koskaan kuihtumaan. .-D Tulipalo + 12 koiraa keittiössä = kaaos! Onneksi palonainen saapui sutjakasti paikalle pelastamaan tilanteen. Seija kasvoi teiniksi, ja tämä perhetavoitteinen tyttö haaveilee saavansa paljon lapsenlapsia. Hän pitää meikistä ja luovista simeistä, mutta liika siisteys hän Seijan mielestä pahasta, hän kun on koirien sotkujen keskellä eläessään oppinut sietämään likaa... .-D
Pitkäksi venähtäneen työttömyyskauden jälkeen Sirkku pääsi viimein työskentelemään takaisin urheilun pariin, ja tuntui kotoisalta palata nyt vuosien jälkeen samalle urapolulle jota hän kulki aikaisemminkin. Kerrostalon viimeisille teineille Seijalle ja Haraldille arpoutui kummallekin perhetavoite, joten salamat sopivat mainiosti yhteen näiden kahden välillä. Harald oli hieman allapäin, sillä hänen molemmat vanhempansa olivat juuri kuolleet, ja Seija sai mielestään loistoidean: hän aikoisi muuttaa poikaystävänsä kanssa yhteen! Ehdottaessaan asiaa äidilleen pitsa-herkuttelun äärellä Sirkku pisti kuitenkin hölmölle ajatukselle stopin. Teinit olivat vielä alaikäisiä, joten Sirkusta nuorten yhteenmuutto olisi turhan aikaista.

Viimeisimmät koiranpentutulokkaat Diva sekä identtiset kaksoset Päärynä ja Persikka kasvoivat, ja jälkimmäisille koirille riitti kysyntää, sillä nämä eivät olleet sukua mulle puudelikoirille, joten koirapariskuntien muodostaminen olisi kerrankin mahdollista. Enni oli kuullut Sirkun ja Seijan keskustelun, ja hänen mielestään nuorten unelmille tulisi antaa mahdollisuus. Aluksi hän pyysi Haraldin juttuseuraksi, ja poika vaikutti oikein fiksulta nuorukaiselta. Enni kertoi havaintonsa Sirkulle painottaen että Seija muuttaisi vain kerrosta alemmaksi, joten Sirkku pystyisi helposti näkemään tytärtään vaikka päivittäin. 
"Minä ja Maaritkin olemme suunnitelleet omakotitalon hankintaa, jotta koirien kasvattaminen kävisi helpommin", Enni selitti. Sirkulle tuli surku tajutessaa että hän jäisi ihan yksin toisten lähdettyä, mutta Enni muistutti Sirpan valmistuvan pian yliopistolta. Enni sai lopulta ystävänsä vakuutettua, ja Sirkku lahjoitti Seijalle vanhoja tavaroita viemisiksi uuteen kotiin.
Tuntui hyvältä saada äidin hyväksyntä, ja Seija muutti heti seuraavana päivänä poikaystävänsä luokse. Yhteenmuutto tuntui nuorista samaan aikaan ihanalta ja hieman jännittävältä. Draamaakin ilmaantui heti, kun Seija tulkitsi Haraldin ja Melodin olevan turhan läheisissä väleissä. Vaikka nuoria ei ollut kukaan kaitsemassa he kävivät tunnollisesti koulussa, sillä kaikkihan tiesivät että opintomenestys vaikuttaisi heidän työllistymiseensä tulevaisuudessa. Harald ei kuitenkaan ollut kaikista innokkain läksytehtävien tekijä, ja Seija seurasi päätään pudistellen miten tehtävien tekemisen sijaan Harald ajeli läksyvihkon yli radio-ohjattavalla leluautolla.
Seija oli tarkka nukkumisjärjestelyistä eikä suostunut jakamaan sänkyä poikaystävänsä kanssa, koska koki sen epäsiveelliseksi. Onneksi hän saattoi viettää yönsä rauhassa Haraldin vanhassa huoneessa. Talouden nelijalkaiset edustajat ottivat hyvillä mielin uuden asukkaan vastaan. Seija oli entisessä kodissaan tottunut eläimiin, joten hän leikki mielellään koirien ja kissojen kanssa. Sirkku oli lahjoittanut toisen nyrkkeilysäkkinsä tyttärelleen tukeakseen tämän urheiluharrastusta, ja Seija jatkokin säännöllistä treenaamista urheilustipendin kiilto silmissään. Sirkku ravasi kylässä yhtenään ja saattoi viipyä jopa koko päivän innostuessaan rämpyttelemään kitaraa. Äidin vahtiminen raivostutti hieman Seijaa, mutta koska se oli ehtona muutolle täytyi tytön vain hyväksyä asia.
Miten rauhallinen Seija onkin niin kiukkuisena koko ajan näissä kuvissa? .-D Hän tapasi Keimon, jota hänen isosiskonsa oli tapaillut ennen yliopistoon menoa, ja haukkui pojan kelvottomaksi nyssykäksi kun tämä ei ollut lupauksistaan huolimatta seurannut Sirpaa kampukselle. Harald tuli rauhoittelemaan tilannetta ja ehdotti että keskustelua jatkettaisi porealtaalla. Loppujen lopuksi Seijasta ja Keimosta tuli ystävät, joten vihoittelua ei jatkettu sen pidemmälle. Seija on näemmä ajan kanssa sopeutunut samassa sängyssä nukkumiseen. Toinen teineistä on tavallisessa koulussa ja toinen yksityisessä, ja lumipeitteen tukkiessa julkisen koulun bussin järjestettiin yksityiskoulusta silti kyyditys oppilaitokseen, joten Seija joutui nousemaan mutta Harald sai jatkaa tyytyväisenä uniaan. Teinit haaveilivat uudesta kissanpennusta, joten vanhenemisen kynnyksellä ollutta Neliä päätettiin hieman nuorentaa sopivan kollikumppanin löytymistä odotellessa.

Vuokraisäntä oli ollut Haraldin äidin Gunnelin hyvä ystävä ja eksyi yhä hengaamaan teinien luo vaikka Gunnel on jo kuollut. Vuokraisäntä valitti asunnosta tulevasta hajusta, ja teinit pelkäsivät saavansa häädön, joten Harald keräsi nopeasti likaiset astia pesuun ja Seija alkoi kylvettää koiria. Eläinvanhukset menehtyivät yksitellen, viimeiseksi teokseen Nelli puski Viikatemiestä. Yläkerran naistrio tekee ilmeisesti yhteistyötä teinien yhteiseloa varjostaen, tällä kertaa Maarit oli vahtivuorossa ja saapui "ihan vaan sattumalta" silmäilemään Seijan ompelutyötä.

Yliopistolle lähdön häämöttäessä teinit hankkivat hikihatussa stipendejä aivan kirjaimellisesti, kun Seija avusti poikaystäväänsä kuntopistestipendin tienaamisessa. Teinit suunnittelivat muuttavansa asuntolan sijasta omaan asuntoon, joten kaikki rahat tulisivat hyötykäyttöön. Haamukoiran säikyttelyn vuoksi homma meni aivan viimetinkaan, mutta vielä ennen auringonnousua Harald pääsi soittamaan yliopistolle. Poika odotti suuria tukirahoja, sillä hän tiesi että vanhempansa menettäneille teineille tarjottiin hyvä stipendi, mutta asiasta tiedustellessaan Harald yllättyi kuullessaan isänsä olevan sittenkin elossa: Eräs Hermannin lapsenlapsi oli toivonut pappansa takaisin henkiin. Teinejä harmitti hieman, sillä nyt heidän rahakassansa jäi paljon odotettua pienemmäksi.

Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta, siellä onkin aika ennennäkemätöntä porukkaa. .-D


♦ Kasa