Aiemmat osat löytyvät täältä.
Osa syntyi näiden biisien soidessa:
OneRepublic - All We Are --- Eric Saade - Sky Falls Down --- Eric Saade - Made Of Pop --- Anssi Kela - Puistossa --- Joe Jonas - Love Slayer --- Katri Ylander - Välitunnilla --- Jonas Brothers - L.A. Baby --- Backstreet Boys - In Pieces --- Jonas Brothers - Hey You --- Måns Zelmerlöw - Live While We're Young --- Ivi Adamou - La La Love --- Howie D - Way To Your Heart --- Sean Kingston - Beautiful Girl --- Mika - Porcelain --- Eric Saade - Me And My Radio --- Backstreet Boys - Try --- Backstreet Boys - Song For The Unloved --- Måns Zelmerlöw - What's In Your Eyes
Kolmannen opintovuoden kunniaksi osakuntatalon ihmissudet ottivat tavoitteekseen kasvattaa laumaansa puremalla mahdollisimman montaa uutta tulokasta muuttaen nämä kaltaisikseen. Juuri saapuneet uudet opiskelijat olivat helppo kohde, sillä nämä eivät tienneet talossa vallitsevasta ihmissusista ja heidät sai houkuteltua ansaan.
Jimi yritti keskittyä logiikkaharjoituksiinsa, mutta huomio siirtyi väkisinkin seinän vierustalla muhinoivaan pariskuntaan. Joskus Jimi toivoi että hänenkin ihmissuhderintamalla tapahtuisi jotakin mielenkiintoisempaa, sillä oikeastaan ainut sim jonka kanssa hän oli päivittäin tekemisissä oli katkera Eemeli joka juoksenteli tontille teleskooppistalkkailun seurauksena. Siinä paha missä mainitaan - Eemeli saapui paikalle Jimin ajatellessa miestä latelemaan taas samat saarnansa.
Eemelin poistuttua paikalta Jimi palasi teleskoopin ääreen. Aapo oli kadonnut jonnekin naisystävänsä kanssa Eemelin riehumisen aikana, joten nyt logiikkatreenien pitäisi onnistua paremmin. Jimi jatkoi aiempia pohdintojaan ihmissuhteistaan, ja samassa miehen katse kiinnittyi osakuntatalossa päivittäin käyvään Anna-nimiseen siivoojaan. Anna kävi viemässä roskat ja palasi sen jälkeen sisälle.
Jimi päätti että logiikkatreenit saisivat odottaa hetken aikaa, ja hän riensi nopeasti Annan perään. Päästyään Annan juttusille Jimi kiitti naista ahkerasta työnteosta ja tarjosi naiselle vähän tippiä. Anna ilahtui saamastaan huomiosta, sillä usein hänen asiakkaansa eivät antaneet ylimääräistä rahaa pakollisten maksujen lisäksi. Annan piti palata pian töihin, ja Jimi mietti kuumeisesti miten pääsisi naisen juttusille häiritsemättä tämän työntekoa.
Lopulta Jimi sai ajatuksen: Hän voisi järjestää juhlat Annan työajan päätyttyä ja pyytää naista vieraaksi. Silloin Anna ei joutuisi koko ajan siivoamaan ja Jimi pääsisi juttelemaan tälle luontevasti. Ikävä kyllä Aapo oli varannut puhelimen juttellessaan naisilleen, joten Jimin ei auttanut muu kuin istua puhelimen vieressä olevalla tuolille jonottamaan omaa puhelinvuoroaan.
Lopulta Aapo jätti puhelimen rauhaan ja Jimi säntäsi heti näpyttelemään oikeaa numeroa puhelimeen. Anna kiitti kutsusta ja lupasi saapua paikan päälle. Puhelun päätyttyä Jimi hurrasi itsekseen onnistuneelle suoritukselleen. Hän oli varma että saisi tehtyä Annaan lähtemättömän vaikutuksen illan aikana.
Anna saapuikin sovittuun aikaan muiden juhlavieraiden kanssa, ja oviaukko suorastaan ruuhkautui Jimin sännättyä juttelemaan Annalle heti tämän saavuttua paikalle. Anna kertoi yllättyneensä hieman kutsusta, mutta yllätys oli ollut kaikin puolin positiivinen. Jimi pisti parastaan ja kertoi hauskan vitsin joka sai Annan nauramaan, ja kaksikolla oli oikein hauskaa yhdessä.
Pian auringonlaskun jälkeen koitti taas tuttuun tapaan Jimin ihmissudeksimuuntautumisprosessi, ja hetkessä Jimin paljas rintakehä oli paksun karvoituksen peitossa. Anna seurasi Jimin muodonmuutosta hivenen järkyttyneenä ja ilmoitti sitten lähtevänsä juhlista, sillä häntä pelotti kaveerata ihmissuden kanssa. Jimi yritti pysäyttää naisen, mutta Anna onnistui pujottelemaan ruuhkaisessa oviaukossa jumittavien simien läpi sukkelasti karkuun.
Annasta ei näkynyt enää jälkeäkään kun Jimi viimein pääsi ulos ruuhkan läpi. Oli kyllä mahtavaa olla ihmissusi, mutta asian varjopuolena olikin sitten se ettei karvaisella hirviölookilla miellytetty naisia noin vain. Jimi pysähtyi seuraavaksi juttelemaan juhliin saapuneelle pikkuveljelleen. Arvo kertoi että vanhemmat olivat pahoillaan ollessaan niin tuomitsevaisia Jimin ihmissuteutta kohtaan, mutta Jimiä ei juuri nyt kiinnostanut olla yhteydessä adoptiovanhempiinsa.
Poliisi saapui keskeyttämään meluisat juhlat, sillä meno oli yltynyt varsin rajuksi useiden ihmissusien tehdessä pedonhyökkäyksiä juhlavieraiden kimppuun. Jimi oli melkein iloinen siitä että Anna oli lähtenyt paikalta aikaisemmin, sillä väkivaltaiset tappelut eivät olisi ainakaan tehneet naista yhtään suotuisammaksi ihmissusia kohtaan. Jimi tahtoi uskoa, että hänellä olisi vielä mahdollisuuksia Annan hurmaamiseen.
Seuraavana aamuna Jimille oli toimitettu lappu, jossa häntä pyydettiin tulemaan makuuhuoneeseen puolenpäivän aikohin. Viestin lähettäjä ei kertonut henkilöllisyyttään, joten Jimi ei tiennyt mitä tuleman piti. Odotellessaan viestin lähettäjän saapumista Jimi ruokki osakuntatalossa asustavan lemmikkipapukaijan.
Jimin hääriessä linnun kanssa tunsi hän yhtäkkiä jonkun tarttuneen häntä kädestä. Jimi kääntyi ympäri ja näki edessään Maisan, joka oli yksi uusista fukseista. Maisa pyysi Jimiä treffeille kanssaan, eikä Jimi harkinnut vastausta kauaa: Vähemmässä naisten suosiossa ollessaan Jimi ei halunnut kieltäytyä kun joku oli kerran hänestä kiinnostunut!
Samassa Anna sattui kävelemään makuuhuoneeseen tekemään tuttua siivousrutiiniaan. Anna vältteli Jimin katsetta kulkiessaan tämän ohi, ja Jimi puolestaan mietti miksi oli suostunut Maisan treffiseuralaiseksi kun hän oli kiinnostuneempi Annasta. Mitä Annakin mahtaisi tilanteesta ajatella, jos Jimi yrittäisi pyytää häntä ulos myöhemmin, kun nainen oli nähnyt Jimin toisen naisen seurassa? Maisa tarrasi paikalleen mietteisiinsä unohtuneen Jimin mukaansa olohuoneen puolelle.
Kaksikko alkoi tanssahdella radiosta soivan biisin tahtiin, ja vähitellen Jimi unohti äskeisen välikohtauksen keskittyessään tanssiin. Hän aikoisi nyt pitää hauskaa Maisan kanssa kun oli tämän treffiseuralaiseksi lupautunut. Treffeillä olikin hauskaa, mutta Jimi sai myöhemmin kuulla muilta asunnon miehiltä miten Maisa oli treffaillut heitäkin eikä nainen ihmeisesti etsinyt vakituista suhdetta, kunhan halusi mahdollisimman monta erilaista treffikokemusta.
Vaikka Jimi ei ollut kiinnostunut Maisasta suututti häntä joutua moisen hyväksikäytön uhriksi, ja varsinkin ihmissusimuodossa ollessaan viha aiheutti tappeluntarvetta. Sen enempää miettimättä Jimi asteli juuri uniltaan heräilevän ystävänsä Kielon luokse. Jimi iski hampaansa naisen iholle muuttaen tämän ihmissudeksi.
Ihmissudeksi muuttuminen oli yksi Kielon suurimmista peloista, ja nainen lösähti istumaan lattialle järkytyksestä. Jimi tajusi toimineensa suutuspäissään todella typerästi, sillä Kielo oli hänen hyvä ystävänsä eikä mies missään nimessä olisi halunnut aiheuttaa hänelle moista tuskaa.
Kielon poikaystävä Yrjö saapui huoneeseen ja järjesti välittömästi terapeutin paikalle nähdessään Kielon äkisti romahtaneen mielentilan. Terapeutin avustaessa Kieloa Yrjö kääntyi vihaisena Jimin puoleen.
"En usko että saatoit pettää meidät näin! Kielo on ystäväsi ja sinun olisi pitänyt kunnioittaa hänen toivettaan välttyä ihmissuteudelta", Yrjö luennoi antamatta Jimille mahdollisuutta puolustautua.
Ei Jimillä tosin ollut sanoja jotka olisivat oikeuttaneet hänen tekonsa. Jimiä kadutti suuresti, mutta hän ei rohjennut mennä pyytämään Kielolta anteeksi edes silloin kun terapeutti oli lähtenyt saatuaan järkyttyneen naisen taas jaloilleen. Yrjö lohdutti tyttöystäväänsä Jimin miettiessä voisiko hän mitenkään hyvittää tekonsa.
Juonipaljastuksia seuraavasta Veijareiden osasta:
♦ Kasa
lauantai 24. maaliskuuta 2018
tiistai 13. maaliskuuta 2018
Perhe Heinäpelto, osa 1: Siskoksista suosituin
Heinäpelto oli ensimmäinen perhe, jonka loimme Kaunialaan ja nykyiseen simssiin. Talouteen kuuluvat sisarukset Crazy Daisy ja Kukka Kökkö, joista edellä mainittu on aina jotenkin mystisesti onnekkaampi. Nautintotavoitteinen Crazy Daisy viihtyy bileissä ja tahtoo saavuttaa löysäilyuran huipun. Kukka Kökkö viettää mielummin aikansa omassa rauhassa taitoja opiskellen, ja jonain päivänä hän haluaa olla kaupunkisuunnittelija.
Ennen suurta muuttobuumia Crazy Daisy ja Kukka Kökkö aiheuttivat saapumisellaan suurta mielenkiintoa paikallisten silmissä. Niinpä heidät kutsuttiin milloin mihinkin Stadi-retkille. Lopulta kävi kuitenkin niin, että Crazy Daisy viihdytti kaikkia simejä yhtä aikaa, ja Kukka Kökkö sai syödä kakkupalansa yksin.
Kun alkuhuuma ehti tasaantua, vietti Crazykin enemmän aikaa ihan vain kotonaan erilaisia pelejä pelaten. Pelit ja sisäinen nörtteys olivat nousseet esiin Crazy Daisysta, ja kotoa löytyikin erilaisia pelikonsoleita flippereistä tietokonepeleihin shakkia unohtamatta (, vaikka shakki oli enemmänkin Kukka Kökön juttu). Crazy Daisy kuitenkin pyysi myös ystävänsä pelaamaan kanssaan, joten hän ei syrjäytynyt täysin ulkomaailman menosta toisin kuin siskonsa.
Daisy löysi työn itselleen nopeasti, ja hän sai ylennyksiä ripeään tahtiin omalla mahtavuudellaan. Sen takia hänen pitikin priorisoida elämäänsä ja laittaa työasiat ja opiskelut ystävien edelle. Hän valvoi öitä ja päiviä kirjojen ja luovuusvälineiden parissa. Ripeän ylenemistahdin ansiosta Crazy Daisy tienasi lyhyessä ajassa mukavan summan simoleoneja.
Jossain vaiheessa ystävien puute koitui kuitenkin Crazy Daisyn uraetenemisen esteeksi. Pomo antoi Crazyn tehtäväksi kutsua 20 simiä julkkisjuhliin, mutta hänellä ei ollut niin paljon yhteystietoja. Niinpä Daisy keksi passittaa sisarensa, joka ei muutenkaan tehnyt mitään järkevää, tutustumaan uusiin tyyppeihin puolestaan. Kukka Kökkö ensin vastusti ideaa, mutta kun hän vain laittoi itsensä esille, monet simit olivatkin kiinnostuneita tutustumaan häneen.
Kukka Kökön yllätykseksi jotkut randomit alkoivat flirttailla hänen kanssaan. Pienet ihailut eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään suurempaan, sillä Kukka ei ollut kiinnostunut tapailemaan miehiä. Crazy Daisylle ei millään löytynyt hyvää yhteensopivuutta kenenkään kanssa, kun taas Kukka Kökölle miehiä olisi riittänyt.
Syksy oli kiireistä aikaa Crazy Daisyn hankkiessa ylennyksiä toisensa perään. Kukka Kökkö oli tapansa mukaan epäonninen, eikä hän onnistunut löytämään töitä unelma-alaansa koko syksyn aikana. Se vähän harmitti Kukkaa, mutta sentään hän ehti opiskella paljon hyvillä mielin ilman paineita.
Crazy Daisy alkoi olla jo niin rahoissa, että hän sai ostettua itselleen upean pinkin auton, jolla hän saattoi ylpeänä ajaa työpaikalle ja juhliin. Vaikka ura olikin vienyt häneltä paljon aikaa, oli omilla rahoilla ostettu auto merkkinä siitä, että ahkerointi oli palkitsevaa. Oli maailman ihanin tunne ajella näyttävällä autolla ja herättää ohikulkijoiden huomio.
Syksyn jälkeen Crazy Daisy päätti pitää pienen hengähdystauon hektisestä työstään. Hän oli kuitenkin nautintotavoitteinen ja halusi ottaa rennosti. Kuka väitti, että löysäily-ura on löysäilyä? Kovaa työntekoa sekin voi olla, jos niin asennoituu. Crazy Daisy oli oppinut arvostamaan elämän perustarpeita kuten nukkumista aivan uudella tavalla sen jälkeen, kun hän oli elänyt vajailla unilla pitkän aikaa.
Vaikka Kukka Kökön talviasu oli hyvin peittävä, tunnisti tosi-ihailija Joonas Karsta naisen todellisen identiteetin silti. Joonas oli perustanut vähän aikaa sitten oman yrityksen, ja koska hän tarvitsi luotettavaa työvoimaa ja Kukka Kököstä oli tullut hänelle tärkeä ystävä, tarjosi hän töitä Kukalle. Nainen vastasi, ettei etsijän työ ollut hänen unelmansa, mutta hän voisi olla töissä Joonaksella niin pitkään, kunnes löytäisi arkkitehtuuritöitä.
Vaikka Kukka Kököllä olikin nyt työpaikka, halusi hän silti investoida aikaa unelmauransa taitojen kehittämiseen. Crazy Daisy keksi siskonsa maalausta katsellessa, että hänestä oli ehdottomasti maalattava kaunis muotokuva seinää koristamaan. Niinpä Kukka Kökkö tavalliseen tapaansa suostuikin siskonsa ehdotukseen, mutta saatuaan taulun valmiiksi hän maalasi myös itsestään kuvan. Sillä välin Crazy Daisy pelasi pelikonsolillaan.
Crazy Daisy sattui tapaamaan Phil Lesterin, joka oli myös kiinnostunut peleistä. Niinpä kaksikolla oli ensitapaamisestaan asti ääretön määrä juteltavaa pelien kiehtovasta maailmasta. Heillä oli aina hauskaa yhdessä, ja kaikki vain toimi täysin mutkattomasti näiden ystävysten välillä. Crazy Daisy piti Philistä, mutta hänen tappiokseen Phil tapaili jo Lulu Bilehileä, joten suhde jäisi ystävyystasolle.
Philin kautta Crazy Daisy pääsi tutustumaan myös muihin viiksiniekkoihin. Aiemmin hän oli joutunut hankkimaan ystäviä vain työtään varten, mutta nyt hänellä oli enemmän aikaa tutustua syvemmin simeihin ja rakentaa muitakin kuin pinnallisia ihmissuhteita. Pasi oli hurjanhauska heppu, ja yhdessä he naurivat.
Philin tapaamisen jälkeen Crazy Daisy joutui hurjaan vaaratilanteeseen tietokoneen kanssa. Daisy luuli ymmärtävänsä koneita paremmin, mutta silti sähköisku voi yllättää mekaniikkaa harjoittaneenkin simin. Vaikka tilanne näytti varsin vakavalta, selvisi Crazy Daisy pelkällä säikähdyksellä. Epäonnistumisen jälkeen Crazy pomotti siskonsa korjaamaan koneen puolestaan.
Kukka Kökkö toi töistä joka päivä lapsen työkaverina, mikä oli aika outoa. Joonaksen mielestä lapset olivat parhaita salatyöläisiä, sillä heitä kukaan ei osannut epäillä. Joka tapauksessa Kukasta ja lapsesta tuli nopeasti parhaita kavereita, sillä he kummatkin olivat kiinnostuneet värkkäilystä ja taiteesta. Joonas oli vähän pettynyt siitä, että joku pikkupoika oli tullut hänen ja Kukan väliin.
Kevään koittaessa Crazy Daisy teki vihdoin paluun työelämään, mutta tällä kertaa hän oli päättänyt ottaa rennosti. Sen työ mahdollistikin aika hyvin, sillä Crazy Daisyn nykyinen työnkuva oli aika monipuolinen. Välillä hän järjesti juhlia julkkiksille, ja siinä samalla saattoi itsekin nauttia drinkeistä työkavereiden kanssa töiden päätyttyä. Nykyisin hän oli vahvasti mukana myös filmiteollisuusprojekteissa, missä Crazy Daisy saattoi päästää hullun luovuutensa valloilleen.
Kummatkin Heinäpellot olivat joutuneet lehtimyyjien mainospuheiden pauloihin, minkä seurauksena he olivat päätyneet tilaamaan monia erilaisia harrastuslehtiä halvalla. Crazy Daisy luki mielellään kaikki uudet peliarvostelut, kun taas Kukka Kökkö oli kiinnostunut erilaisista nikkarointiohjeista.
Kevään ilma oli tosi pitkään kylmä, mutta siitä huolimatta takapihan appelsiinipuut tuottivat hienon sadon. Crazy Daisy viihtyi luonnossa auringon valossa. Töissä hän nimittäin ravasi tunkkaisilla klubeilla tai oli koko päivän pimeässä editointihuoneessa, joten luonnossa vietetty aika tasapainoitti hänen elämäänsä.
Oikeastaan Crazy Daisy vähän hurahti puutarhan hoidosta. Ilmojen lämmetessä hän istutti takapihalle tomaatintaimia, joista kasvoi hyvän hoidon ansiosta hetkessä isoja ja terveitä yksilöitä. Kukka Kökkö ei vaivautunut käymään ulkona kovin usein, joten puutarha oli oikeastaan kokonaan Crazy Daisyn harteilla.
Juonipaljastuksia seuraavasta Heinäpeltojen osasta:
♦ Fiku & Kasa
tiistai 6. maaliskuuta 2018
Mikaliini, osa 3: 5/10 saavutettu
Aiemmat osat löytyvät täältä.
Karon ja Mikan parisuhde oli tähän asti edennyt kummallekin mieluisassa yhteisymmärryksessä, mutta nyt lastenhoitovuorot olivat alkaneet aiheuttaa riitoja kaksokon välille. Karon mielestä hänen pitäisi mennä töihin, sillä lainvalvonta oli hänen kutsumuksensa ja raskausajat verottivat työssäkäyntiä jo muutenkin. Mikasta Karon kuului olla kotona, sillä tällä oli enemmän palkallisia vapaapäiviä.
Pienet kärhämät eivät kuitenkaan muuttaneet sitä tosiasiaa että Mika ja Karo rakastivat pieniä poikiaan. Tietenkin he olisivat halunneet viettää kaiken ajan kotona lasten kanssa, mutta jostain talouteen oli rahaakin saatava. Mika keskittyi Mikaelin opettamiseen, kun taas Karo huolehti perheen pienimmästä Mikko-vauvasta.
Aika riensi ja lapset kasvoivat. Mikaelin ja Mikon synttärit sattuivatkin samalle päivälle. Ikäerosta huolimatta veljekset tykkäsivät askarrella yhdessä puuhapöydän kanssa. Mikaelia tosin välillä ärsytti kun pikkuveljen täytyi jättää hampaanjälkensä jokaiseen värikynään ja palikkaan.
Mika oli saanut jatkaa työssäkäyntiä, ja hän oli jo ansainnut urapalkintonsa. Karolla ja Mikalla olikin tapana treenata yhdessä kun molempien urilla hyvää kuntoa edellytettiin. Mika suoritti esteradan leikiten, mutta Karolla oli välillä pieniä ongelmia aidan yli kiipeämisessä. Mika tietenkin pysähtyi auttamaan vaimoaan vaikeissa paikoissa.
Jonkin ajan päästä tuli taas havahduttua siihen että Karo oli raskaana. Karo yritti tilastaan huolimatta jaksaa hoitaa Mikkoa, mutta nälkäisenä ja väsyneenä ollessaan Karolta meinasi välillä mennä hermot, kun Mikko ehti kastella yöpukunsa juuri ennen kuin Karo ehti laskea taaperon potalle. Raskausaika hujahti ohi hetkessä, ja pian taloon syntyikin jo kolmas poikavauva, joka nimettiin Miskaksi.
Ää, en kestä kuinka Mikael on tuollainen miniversio Mikasta noissa hänelle arpoutuneissa vaatteissa. .-3 Ulkonäön lisäksi isässä ja pojassa on yhteistä myös kiinnostus musiikkiin. Mikael seurasi kiinnostuneena isänsä pianonsoittoa ja alkoi itsekin harjoitella yksinkertaisten kappaleiden pimputtamista. Pian Mikael huomasikin musiikin olevan hänelle mieluisin harrastus.
Mikael joutui toimimaan usein itsenäisesti vanhempien päähuomion ollessa perheen pienimmissä Mikossa ja Miskassa. Tietysti vanhemmilta liikeni pojalle aikaa tämän pyytäessä apua läksyissä, ja Mika osti jopa pojalle oman basson jota Mikael voisi sitten teiniksi kasvettuaan soittaa. Kun vanhemmat eivät ehtineet olla Mikaelin kaikissa tekemisissä läsnä jutteli poika asioita siniselle lelunallelleen jolla oli aina aikaa kuunnella.
Tässäpä on nyt ensikertaa näytillä Miska, joka on ehtinyt jo kasvaa taaperoksi. Geenisekoilu jatkuu, sillä Mikaelista Mikosta poiketen Miska sai tummemman ihosävyn. Jeij, tähän mennessä kaikki syntyneet lapset ovat olleet eri näköisiä!
Vuodet vierivät ja uusia lapsia syntyi lisää. Tässä Mika opettaa perheen ensimmäistä tyttölasta Mirkaa puhumaan, ja Karon käsivarsilla lepää juuri syntynyt Miika. Mirka sai Miskan tapaan tummemman ihonsävyn, mutta Miika on aiempien lasten tapaan vaaleampi.
Vaikka Miikon syntymästä ei ollut kulunut kovinkaan pitkää aikaa suunnittelivat Mika ja Karo jo uuden lapsen hankintaa. Kiireisen arjen keskelle ei kuitenkaan ollut aina helppoa sovittaa kahdenkeskistä aikaa, sillä kuhertelutuokio saattoi katketa vauvan parahdukseen tai lasten tullessa makuuhuoneessa olevalle tietokoneelle.
Ja kun kahdenkeskisen ajan löytäminen ei olisi ollut tarpeeksi työlästä ei Karo sitten meinannut millään tulla raskaaksi. Käydessään illalla nukkumaan Karo loi katsauksen yöpöydällä olevaan kristallipallo-lamppuun ja toivoi tulevaisuuden tuovan vielä paljon lapsia tullessaan.
Jarkko ihailee seinällä olevia kuvia Mikasta. ,-)
(Selitin tästä kuvasiasta blogissani aiemmin, jos et tajunnut ja asia jäi vaivaamaan niin lukaise tuolta lisää.)
Perheen nuorimmainen Miikakin kerkesi kasvaa taaperoksi. Miika oli helppohoitoinen taapero, sillä tämä oivalsi nopeasti mihin pottaa käytetään. Miika viihtyi hyvin itsekseen eikä taapero aloittanut heti raivokohtausta jos hänet unohdettiin hetkeksi aikaa syöttötuoliin, vaan rummutteli tuttipulloa apuna käyttäen tuolia. Taitaa Mikan musiikkigeeni virrata tässäkin pojassa. ,-)
Pysyttekö vielä mukana vai joko menee lasten nimet sekaisin? Oli miten oli, lisää lapsia on vielä luvassa sillä mennään vasta puolivälissä kymmenen lapsen hankintatavoitteessa. .-D Meneepä nää osat hauskasti, eilen Mikaliineilla pelatessani Karo sai kirjoitettua kolmannen osan elämänkerrastaan, ja kirjan nimi oli 5/10: Mikael, Mikko, Miska, Mirka ja Miika, eli juuri samat lapset ketkä ovat nyt tähän kolmanteen osaan mennessä syntyneet. Mitä jos sim-Karo onkin kirjoittanut tämän osan enkä minä. .-o
Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:
♦ Kasa
Karon ja Mikan parisuhde oli tähän asti edennyt kummallekin mieluisassa yhteisymmärryksessä, mutta nyt lastenhoitovuorot olivat alkaneet aiheuttaa riitoja kaksokon välille. Karon mielestä hänen pitäisi mennä töihin, sillä lainvalvonta oli hänen kutsumuksensa ja raskausajat verottivat työssäkäyntiä jo muutenkin. Mikasta Karon kuului olla kotona, sillä tällä oli enemmän palkallisia vapaapäiviä.
Pienet kärhämät eivät kuitenkaan muuttaneet sitä tosiasiaa että Mika ja Karo rakastivat pieniä poikiaan. Tietenkin he olisivat halunneet viettää kaiken ajan kotona lasten kanssa, mutta jostain talouteen oli rahaakin saatava. Mika keskittyi Mikaelin opettamiseen, kun taas Karo huolehti perheen pienimmästä Mikko-vauvasta.
Aika riensi ja lapset kasvoivat. Mikaelin ja Mikon synttärit sattuivatkin samalle päivälle. Ikäerosta huolimatta veljekset tykkäsivät askarrella yhdessä puuhapöydän kanssa. Mikaelia tosin välillä ärsytti kun pikkuveljen täytyi jättää hampaanjälkensä jokaiseen värikynään ja palikkaan.
Mika oli saanut jatkaa työssäkäyntiä, ja hän oli jo ansainnut urapalkintonsa. Karolla ja Mikalla olikin tapana treenata yhdessä kun molempien urilla hyvää kuntoa edellytettiin. Mika suoritti esteradan leikiten, mutta Karolla oli välillä pieniä ongelmia aidan yli kiipeämisessä. Mika tietenkin pysähtyi auttamaan vaimoaan vaikeissa paikoissa.
Jonkin ajan päästä tuli taas havahduttua siihen että Karo oli raskaana. Karo yritti tilastaan huolimatta jaksaa hoitaa Mikkoa, mutta nälkäisenä ja väsyneenä ollessaan Karolta meinasi välillä mennä hermot, kun Mikko ehti kastella yöpukunsa juuri ennen kuin Karo ehti laskea taaperon potalle. Raskausaika hujahti ohi hetkessä, ja pian taloon syntyikin jo kolmas poikavauva, joka nimettiin Miskaksi.
Ää, en kestä kuinka Mikael on tuollainen miniversio Mikasta noissa hänelle arpoutuneissa vaatteissa. .-3 Ulkonäön lisäksi isässä ja pojassa on yhteistä myös kiinnostus musiikkiin. Mikael seurasi kiinnostuneena isänsä pianonsoittoa ja alkoi itsekin harjoitella yksinkertaisten kappaleiden pimputtamista. Pian Mikael huomasikin musiikin olevan hänelle mieluisin harrastus.
Mikael joutui toimimaan usein itsenäisesti vanhempien päähuomion ollessa perheen pienimmissä Mikossa ja Miskassa. Tietysti vanhemmilta liikeni pojalle aikaa tämän pyytäessä apua läksyissä, ja Mika osti jopa pojalle oman basson jota Mikael voisi sitten teiniksi kasvettuaan soittaa. Kun vanhemmat eivät ehtineet olla Mikaelin kaikissa tekemisissä läsnä jutteli poika asioita siniselle lelunallelleen jolla oli aina aikaa kuunnella.
Tässäpä on nyt ensikertaa näytillä Miska, joka on ehtinyt jo kasvaa taaperoksi. Geenisekoilu jatkuu, sillä Mikaelista Mikosta poiketen Miska sai tummemman ihosävyn. Jeij, tähän mennessä kaikki syntyneet lapset ovat olleet eri näköisiä!
Vuodet vierivät ja uusia lapsia syntyi lisää. Tässä Mika opettaa perheen ensimmäistä tyttölasta Mirkaa puhumaan, ja Karon käsivarsilla lepää juuri syntynyt Miika. Mirka sai Miskan tapaan tummemman ihonsävyn, mutta Miika on aiempien lasten tapaan vaaleampi.
Vaikka Miikon syntymästä ei ollut kulunut kovinkaan pitkää aikaa suunnittelivat Mika ja Karo jo uuden lapsen hankintaa. Kiireisen arjen keskelle ei kuitenkaan ollut aina helppoa sovittaa kahdenkeskistä aikaa, sillä kuhertelutuokio saattoi katketa vauvan parahdukseen tai lasten tullessa makuuhuoneessa olevalle tietokoneelle.
Ja kun kahdenkeskisen ajan löytäminen ei olisi ollut tarpeeksi työlästä ei Karo sitten meinannut millään tulla raskaaksi. Käydessään illalla nukkumaan Karo loi katsauksen yöpöydällä olevaan kristallipallo-lamppuun ja toivoi tulevaisuuden tuovan vielä paljon lapsia tullessaan.
Muidenkin lasten aloittaessa koulun oli Mikael saanut paremmin seuraa pikkuveljistään. Eniten hän vietti aikaa Mikon kanssa, ja tämä kaksikko tekikin melkein kaiken yhdessä. Mikael sai tietenkin isoveljen vallallaan valita leikit, ja välillä urheilusta kiinnostunutta Mikkoa harmitti kun Mikael määräsi heille aina jotain rallatteluleikkejä kun Mikko olisi kaivannut jotain toiminnallisempaa tekemistä.
Jarkko ihailee seinällä olevia kuvia Mikasta. ,-)
(Selitin tästä kuvasiasta blogissani aiemmin, jos et tajunnut ja asia jäi vaivaamaan niin lukaise tuolta lisää.)
Perheen nuorimmainen Miikakin kerkesi kasvaa taaperoksi. Miika oli helppohoitoinen taapero, sillä tämä oivalsi nopeasti mihin pottaa käytetään. Miika viihtyi hyvin itsekseen eikä taapero aloittanut heti raivokohtausta jos hänet unohdettiin hetkeksi aikaa syöttötuoliin, vaan rummutteli tuttipulloa apuna käyttäen tuolia. Taitaa Mikan musiikkigeeni virrata tässäkin pojassa. ,-)
Pysyttekö vielä mukana vai joko menee lasten nimet sekaisin? Oli miten oli, lisää lapsia on vielä luvassa sillä mennään vasta puolivälissä kymmenen lapsen hankintatavoitteessa. .-D Meneepä nää osat hauskasti, eilen Mikaliineilla pelatessani Karo sai kirjoitettua kolmannen osan elämänkerrastaan, ja kirjan nimi oli 5/10: Mikael, Mikko, Miska, Mirka ja Miika, eli juuri samat lapset ketkä ovat nyt tähän kolmanteen osaan mennessä syntyneet. Mitä jos sim-Karo onkin kirjoittanut tämän osan enkä minä. .-o
Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:
♦ Kasa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)