torstai 23. marraskuuta 2017

Perhe Housu, osa 1: Rahaa ja rakkautta


Varakas Hilton Housu on asettunut asumaan Kaunialassa sijaitsevaan kartanoonsa poikansa James Housun sekä naisystävänsä Parisin kanssa. Eläkepäivillään hän haluaa kouluttaa eläimiä urillaan, ja talosta löytyykin kolme arvokasta puudelia: Hiltsu, Ciltsu ja Viltsu. Paris haluaa elää luksuselämää, ja avioliitto Hiltonin kanssa olisi oikea lottovoitto.

James ei riemastunut, kun Hilton ja hienohelma Paris alkoivat tapailla. Hän uskoo nuoren naisen haluavan päästä käsiksi Hiltonin kautta vain suvun perintörahoihin, ja että Paris rakastaa enemmän Hiltonin rahoja kuin miestä. James itse ei välittänyt rahasta, vaan hän haluaa löytää tosirakkauden, jonka kanssa hän voisi perustaa perheen ja elää yhdessä onnellisena. Jamesin oma äiti kuoli onnettomuudessa, ja siitä lähtien perhe oli tuntunut jotenkin rikkinäiseltä.

Koirat söivät vain arvokupeista gourmet-aterioita, ja Hilton oli varustanut koirien makuualustat pehmoisilla patjoilla. Oli tärkeää että koirat voivat hyvin ja jaksoivat käydä ahkerasti töissä. Kuvassa syövät Hiltsu ja Ciltsu.

Hiltsu oli Hiltonin lellikkikoira, jolle hän opetti aina ensimmäisenä uralla tarvittavat temput. Hiltsu iloitsi saamastaan huomiosta. Koirista koulutettiin sivistyneitä ja hyvin käyttäytyviä. Naapurit aina ihastelivat Housujen täydellisiä koiria.

James ei usein käynyt Stadisssa juhlimassa, mutta yhden kerran kun hän oli ulkona myöhään, sattui hän tapaamaan mukavan Josku-tytön. James oli ehkä vähän ihastunut Joskuun, mutta tämä vasta opiskeli yliopistolla ja oli paljon Jamesia nuorempi. Ilmeisesti heidän suvussaan kulki tapa löytää itseä nuorempaa naisseuraa. Silloin James alkoi miettiä uudestaan, olisiko ikäero kuitenkaan aina este suhteen onnistumiselle. Ehkä hänen tulisi olla avarakatseisempi itsensä ja Joskun mutta myös isänsä ja Parisin kohdalla.

Hilton vei Parisin aina silloin tällöin lyhyille lomamatkoille ja maksoi mielellään naisen ostokset sekä kalliit majoittumiset laatuhotelleissa huonepalveluja unohtamatta. Paris otti mielellään vastaan kaikki lahjat, joita hänelle tarjottiin.

James ja Josku eivät olleet tunteneet kauaa, mutta heidän aito rakkautensa toisiaan kohtaan sai heidät avioitumaan. Josku keskeytti opintonsa yliopistolla ja muutti Jamesin kanssa asumaan suureen Housujen kartanoon. Paris mietiskeli vihkiseremoniaa katsellessa, milloin Hilton mahtaisi kosia häntä.

Hääparille oli katettu oma pöytä etupihan terassilta, ja James odotteli ruokansa kanssa Joskua saapuvaksi. Pian hän kuuli askelia takaansa, mutta saapujaksi ilmaantuikin Joskun yliopistokaveri Henni, joka oli salaa rakastunut palavasti Jamesiin. Henni tervehti miestä, joka lähti pian etsimään omaa vaimoaan.

Joskun ja Jamesin suhde kukoisti häidenkin jälkeen, ja pian Josku odotti jo esikoislasta. Myös Paris hankkiutui raskaaksi vihjatakseen Hiltonille, että hänkin haluaisi avioitua nyt, kun heille olisi tulossa yhteinen lapsikin. Siitä huolimatta kosimista ei tapahtunut.

Itse kukin talon jäsen oli innoissaan tulevista pienokaisista. Kartanon käytävillä ei ollut moniin vuosiin juoksennellut pienoisia lapsia, ja nyt vauvoja oli tulossa kerralla ihan kahdesta mahasta! Josku sai paljon huomiota niin tulevan vauvan isältä kuin isoisältäkin, joten Paris jäi taas syrjään.

Pian ne vauvat jo syntyivätkin. Josku synnytti ensin kaksoispojat Joelin ja Juliuksen, kun taas Paris heti perässä sai myös pojan, Tuomaan. Kaikki olivat niin ihmeissään Joskun kaksosista, ettei Paris saanut edes synnytysyleisöksi muita kuin Viltsu-koiran.

Parisin nostaessa vastasyntyneen vauvan käsivarsilleen Tuomas oksensi ensitöikseen äitinsä päälle. Äitiys ei innostanut Parisia, sillä raskausaika oli hidastanut naisen urakehitystä, eikä Hilton ollut edes kosinut häntä. Kaiken lisäksi Josku oli joka tapauksessa vienyt kaiken huomion kaksosillaan, kun Paris oli synnyttänyt "vain" yhden vauvan kerralla. Onneksi vauvanhoidon saattoi jättää talon hovimestarille.

Lapsille sisustettiin yhteinen kehtohuone, jossa pienokaiset saattoivat nukkua keskenään. Toisin kuin Paris, Josku hoiti mielellään vastasyntyneitä. Hän oli töissä opetusuralla, joten lasten kanssa työskentely oli hänelle enemmän kuin mieluisaa.

Myös James oli innoissaan kaksoispojista ja uudesta pikkuveljestään. Oman äidin kuoleman aiheuttama tyhjä aukko hänen sydämessään oli vihdoin täyttynyt uuden perheen myötä. James halusi osallistua lastenhoitoon, mutta koska miehellä oli vain kaksi kättä, tuli hovimestarin apu tarpeeseen. Myös Hilton hoiti mielellään lapsenlapsiaan, joten apua oli yllin kyllin, ja James pystyi nauttimaan täysillä uupumatta.

Vauvojen tulon jälkeen arki hieman tasottui, joten James varasi Joskun kanssa myöhäisen häämatkan Kauko-Idässä sijaitsevaan Takemizu-kylään. James oli ensin hiukan hämmentynyt, kun kokki-tarjoilija ei tuonut hänelle haarukkaa ja veistä, mutta sivistynyt Josku opasti miestään syömäpuikkojen käytössä.

James ja Josku saivat vihdoin mahdollisuuden viettää kaksinkeskeistä aikaa, sillä uusien vauvojen lisäksi myös Hilton ja Paris pyörivät talossa jatkuvasti. Rauhaa oli vaikea löytää, mutta uudessa sijainnissa kaikki oli mahdollista. Josku ja James tanssahtelivat useana iltana kirkkaan tähtitaivaan alla kivipuutarhan edustalla.

Kaksikko tutustui myös paikalliseen väkeen. James oppi nopeasti paikallisen kumarruskulttuurin, ja Josku oli muuten vain utelias ja kiinnostunut kuuntelemaan, millä tavalla paikalliset simit elivät ja ajattelivat. Hän saisi kuulemastaan hyvää ja ajantasaista materiaalia oppitunneille.

James ja Josku kiinnostuivat myös tai chista ja he käyttivätkin koko viimeisen lomapäivänsä harjoitellen uusia liikesarjoja hotellihuoneessaan. Jamesilta liikkeet tulivat kuin luonnostaan, mutta Joskulla meni välillä jalat solmuun. Pian oli aika palata kotiin uudistuneena.

Kosiiko Hilton Parisia? Miten vauvojen hoito sujuu, kun pojat kasvavat taaperoiksi? Pärjäävätkö koirat työelämässä?

♦ Fiku & Kasa

torstai 16. marraskuuta 2017

Veijari, osa 112: Vuodenajat vaihtuvat

Linkit aiempiin osiin löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
Cody Simpson - Not Just You --- Jonas Brothers - Got Me Going Crazy --- Uniklubi - Luotisade --- Howie D - Pure --- Mika - No Place In Heaven --- We The Kings - From Here To Mars --- Måns Zelmerlöw - This Ones For You --- Nyla - Stand Up --- Automatic Eye - Die, Honey, Die! --- Jonas Brothers - Lovebug --- The Pussycat Dolls - Don't Cha --- Måns Zelmerlöw - Chidren Of The Sun



Viikonloppuloma Twikkii-saarilla oli nyt ohi, ja perhe on palannut takaisin kotiinsa Stadiin. Jimi ja Lasse lähtivätkin saman tien kävelemään töihin ja kouluun, kun taas Hanna suuntasi sisälle taloon.

Hanna oli onnellinen päästyään viimein kotiin, sillä hänelle oli iskenyt kamala nälkä taksimatkan aikana. Hanna laittoikin uuniin lämpenemään kokonaisen pellillisen paahdettavia leivonnaisia ja tarjoili ruokaa itselleen.

Purrfect-Perfect saapui ruoantuoksun johdattelemana keittiöön ja alkoi mankua täytettä tyhjään ruokakulhoonsa. Hanna katsoi parhaaksi täyttää kissan kulhon ennen kuin katti hyppäisi työtasolle syömään paahdettuja leivonnaisia. Tiskatessaan aamiaisastioita Hanna mietti oliko Purrfect-Perfectiä vahtimassa ollut lastenhoitaja muistanut ruokkia kissaa ollenkaan heidän poissaollessaan.

Jimi oli koulusta tultuaan hyvin väsynyt pienen jet lagin vuoksi, ja poika suuntasikin poikkeuksellisesti nukkumaan heti koulusta tultuaan. Vanhemmat ehtivät jo huolestua että lapsen unirytmi menisi nyt ihan sekaisin, mutta Jimille pieni aikaeroväsymys oli pikkujuttu haamusäikytyksiin verrattuna.

Viikonlopun saapuessa Jimi oli innoissaan, sillä hän oli kutsunut Twikkii-saarilla tapaamansa tytön kylään. Nyt Jimi saisi puolestaan opettaa uudelle ystävälleen omistamiensa pelien salat. Tyttö saapui mielellään kylään Jimin luokse muutamaksi päiväksi, joskin hän teki saman virheen vaatetuksessa kuin Veijarit lomalle lähtiessään eikä ollut varautunut kohdemaan ilmastoon.

Hanna huomasi ilokseen olevansa raskaana, mutta hän pelkäsi Jimin reaktiota uuteen perheenjäseneen. Entä jos adoptoitu Jimi kokisi uuden vauvan jonkinlaisena uhkana ja luulisi etteivät vanhemmat välitä hänestä? Hannan huoli oli kuitenkin turha, sillä Jimistä pikkusisarus olisi hauska juttu!

Talvi oli viimein ohi. Pihapuut olivat saaneet oksiinsa lehtiä ja ulkona tarkeni leikkiä ilman takkia. Jimi koetteli käsivoimiaan pihalla olevassa kiipeilytelineessä. Harjoittelu oli vahvistanut pojan käsivoimia ja hän jaksoi kulkea telineen päästä päähän pitämättä lepotaukoja.

Ei mennyt kauaakaan kun Jimin syntymäpäivä koitti. Poikaa vähän ärsytti kun Hanna oli laittanut kakkuun vaaleanpunaiset kynttilät, vaaleanpunainen oli liian tyttömäinen väri! Lisäksi Jimi oli hieman allapäin kun hänen ulkomailla tapaamansa ystävä ei päässyt osallistumaan juhliin, mutta onneksi kasvua oli saapunut seuraamaan muita vieraita.


Tässäpä näette kasvaneen Jimin! Enpä tiedä miten pojan vaatetusta kuvailisi, sillä solmio antaa sivistyneen kuvan mutta sukka-sandaali-yhdistelmä ei ole kovinkaan muodikas. No, ainakin värit sopii yhteen, se on pääasia .-D Tavoitteeksi arpoutui tieto, ja elämäntavoite pojalla on puolestaan opetusuran huippu.

Jimi oli perheen tietokone- ja elektroniikkanero, ja hän suoriutui aina rikkinäisten esineiden korjaamisesta mekaniikkataitojensa avulla. Välillä vanhemmat olivat huolissaan Jimin survoessa ruuvimeisseliä hajonneisiin sähkölaitteisiin, mutta Jimi tiesi mitä teki eikä vahinkoja sattunut + säästettiin korjaajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut.

Hanna ei antanut pojan pelata ja datailla kaikkia kesäpäiviä sisällä ja Jimi ajettiin toisinaan ulos. Pihalla olevat ulkolelut eivät enää kiinnostaneet teini-ikäistä poikaa, joten aikansa kuluksi Jimi hoiti puutarhaa ja saksi pensaista rumasti rehottavia oksia puutarhasaksilla.

Jimi haki itselleen myös kesätöitä. Hänen unelma-alaltaan opetuksesta ei kesäisin juuri löydy töitä, joten Jimi hyödynsi muita kiinnostuksenkohteitaan ja haki pelialan töitä.

Hannan isä Harri saapui tervehtimään tyttärensä perhettä. Kuusi lasta naimisiin toivovalla papalla oli paljon lapsia joiden luona hän vieraili vuorotellen, joten Harria ei saatu kovin usein kyläilemään. Harria vaivasi pieni flunssa, mutta Hanna ei antanut sen häiritä, sillä hän toivoi Jimin tapaavan isoisänsä.

Hanna ja Lasse halusivat vain parasta pojalleen, ja kun Jimi oli ilmaissut kiinnostustaan yksityiskoulua kohtaan päättivät vanhemmat järjestää paikallisen hienostokoulun rehtorin illalliselle suostutellakseen Jimiä koulun oppilaaksi. Lasse saapui tervehtimään rehtoria mutta riensi sitten takaisin sisälle vauhdikkaasti.

"Hanna, herää!" Lasse komensi ateriansa ääressä nuokkuvaa vaimoaan.
"Rehtori saapui, ja sinun täytyy valmistaa hänelle ateria", Lasse jatkoi ja riensi siivoamaan pöydälle unohtunutta lautasta.
"Etkö sinä voisi, raskaus verottaa voimiani ja minua väsyttää kamalasti", Hanna valitti.
"Minä esittelen rehtorille taloa, joten sinun täytyy kokata", Lasse huomautti.

Vanhempien kiistellessä kokkausvuorosta keittiössä oli Jimi patistettu viihdyttämään rehtoria. Jimiä hermostutti hieman sillä hän pelkäsi mokaavansa jolloin rehtori ei hyväksyisikään häntä kouluunsa. Rehtori kyseli pojan koulumenestyksestä ja Jimi vakuutti tekevänsä ahkerasti töitä hyvien arvosanojen eteen.

Väsynyt Hanna sai kuin saikin kelvollisen aterian aikaiseksi, ja talon esittelyn jälkeen kokoonnuttiin keittiöön syömään kalkkunaa. Hanna ei jaksanut osallistua aterialle, mutta häntä saatiin paikkaamaan Harri joka selitti rehtorille että hänen lapsenlapsensa on ollut jo lapsesta asti oikein tunnollinen oppilas vaikka Harri olikin oikeasti tavannut Jimin tänään vasta ensimmäistä kertaa. Rehtori oli vierailuun tyytyväinen ja hyväksyi Jimin kouluunsa!

♦ Kasa

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Isänpäivä

Isänpäivän kunniaksi muutama pelimme sim kertoo omia näkemyksiään isyydestä ja muistelee omaa isäänsä. .-)


James: Isänä haluan taata kahdelle juuri koulun aloittaneille pojalleni Joelille ja Juliukselle hyvän ja turvallisen kasvuympäristön. Oma lapsuuteni ei ollut kovin helppoa aikaa ja olisin joskus toivonut isältäni tukea muutenkin kuin pelkkänä viikkorahana, sillä raha ei korjaa rikkinäistä perhettä tai surullista mieltä. Vietän päivittäin aikaa lasteni kanssa ihan arkisten askareiden parissa: yhteiselle illalliselle kokoontuu koko perhe, ja auttaessani lapsia läksyissä keskustelemme yhdessä heidän koulupäivänkulustaan. On hienoa nähdä miten lapset kasvavat, mutta mitä enemmän kavereita ja harrastuksia tulee sitä vähemmän pojilla tuntuu olevan tarvetta isän seuralle.


Benjamin: Minulla ei ole vielä biologisia lapsia, mutta vaimoni on paraikaa raskaana ja odotan innolla pienokaisen syntymää! Talossamme asuu vaimoni entisestä parisuhteesta poika, joten hänen touhujaan seuratessa olen jo saanut vähän käsitystä siitä millaisia lapset ovat vaikka poika ei minua varsinaisesti isähahmonaan pidäkään. Luemme kuitenkin välillä yhdessä kirjoja ja neuvon poikaa jos hän apuani pyytää. Odotan jo innolla että pääsen opettamaan lapselleni erilaisia taitoja! Tykkään luonnosta, ja olisi hienoa puuhastella jotain siihen liittyvää oman lapseni kanssa. Menenköhän hieman liian pitkälle, pienokainen ei ole vielä edes syntynyt ja minä jo suunnittelen yhteisiä vaellusretkiä lähialueen luonnonpuistoon, hehe.


Nappi: Minulla on kaksi lasta: Helen ja Sergey, mutta vain Sergey asuu saman katon alla kanssani enkä juuri näe Heleniä. En ole kovin innokas lastenhoitaja ja annoinkin isäntieni huolehtia Sergeyn kasvatuksesta kun tämä oli vielä pieni pentu. Kasvettuaan isommaksi Sergey on kuitenkin vallannut reviiriäni, ja hänelle joutuu toisinaan sähähtämään jotta tämä tietää kuka tässä taloudessa määrää kaapin paikan. Emme ole kovin läheisissä väleissä mutta ainakin meillä on hyviä tappeluhetkiä! Mrauh!


Cassandra: Näin isänpäivän kynnyksellä sitä tulee miettineeksi isää vaikka Janus kuolikin jo vuosia sitten. Isä kasvatti minut ja veljeni yksin äidin kadottua mystisesti ja siksi olenkin oikeastaan koko ikäni kääntynyt aina isäni puoleen kun tarvitsin neuvoja tai apua. Emme tosin olleet juuri koskaan samaa mieltä asioista, mutta uskon että isä arvosti, kun kysyin hänenkin mielipidettään. Minua harmittaa se, ettei Janus ehtinyt koskaan tavata lastenlapsiaan, hän olisi ollut hyvä isoisä.

Nyt kun simien isänpäiväpostaus tuli valmiiksi olisi varmaan aika väkertää korttia omalle isälle, joten heips!

♦ Kasa & Fiku

tiistai 7. marraskuuta 2017

Veijari, osa 111: Kaukana täydellisyydestä

Toivottavasti Veijareiden vanhat lukijat ovat löytäneet tiensä tänne uuden blogin puolelle, sillä luvassa on jälleen Veijareiden menoa! Linkit aiempiin osiin löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
Marco Mengoni - Evitiamoci --- Hurts - Nothing Will Be Bigger Than Us --- Olavi Uusivirta - Me ei kuolla koskaan --- Eric Saade - Coming Home --- AJ McLean - Mr. A --- Howie D - Way To Your Heart --- Roman Lob - Standing Still --- AJ McLean - Have It All --- Måns Zelmerlöw - Fade Away --- Eric Saade - Still Loving It --- Good Charlotte - Keep Your Hands Off My Girl --- Chris Mann - L.O.V.E. --- Sergey Lazarev - Breaking Away --- Backstreet Boys - Figured You Out



Ajan kuluessa Jimi alkoi sopeutua uuteen asumisympäristöönsä aina vain paremmin. Koulussa meni hyvin ja Jimi oli saanut luokaltaan useita kavereita. Läksyt aiheuttivat joskus pojalle päänvaivaa, mutta tämä ei huolinut Hannan apua. Jimi ei edelleenkään tullut kovin hyvin toimeen adoptioäitinsä kanssa.


Vanhemmat ajattelivat Jimin tykkäävän lemmikkikaverista, ja eräs sukulainen tarjosikin heille yhtä vähän aikaa sitten kasvaneista kissanpennuista. Niinpä raidallinen Purrfect-Perfect liittyi perheeseen. Jimi ei kuitenkaan ollut kissasta kovin innoissaan, sillä hän oli entisessä kodissaan tottunut koiriin, mutta Hannan koira-allergian takia pojan haavetta ei voitu toteuttaa. Siinä oli taas yksi syy Jimille vihata uutta äitiään.

Lassen kanssa Jimi tuli kuitenkin hyvin toimeen, ja poika riensi aina halaamaan juuri töistä kotiin saapunutta isäänsä. Lassea oli jotenkin helpompi lähestyä ja koska Lasse antoi helpommin periksi asioissa kääntyi Jimi aina isänsä puoleen kun toivoi jotakin. Sääli että Lasse oli kaikki päivät töissä ja Jimi joutui viettämään päivät kotona äitinsä kanssa.

Peleistä kiinnostunut Jimi oli saanut manguttua itselleen jo melkoisen pelikokoelman. Taloon oli pojan pyynnöstä hankittu erilaisia pelikoneita ja flippereitä puhumattakaan laajasta tietokone- ja konsolipeli kokoelmasta. Näppäräsorminen Jimi yllätti taidoillaan hänen peliään seuraamaan jääneitä simejä tehdessään upeita voltteja ja hyppyjä lumilautailupelissä.

"Pitääköhän Jimi ideasta?" Hanna epäili.
"Aivan varmasti", Lasse vakuutteli ja tarttui vaimoaan käsistä kiinni rohkaistakseen tätä.
"Enpä tiedä... Jimi torjuu usein kaikki minun keksimäni jutut", Hanna huokaisi.

"Puhutteko te minusta?" Jimi uteli kuultuaan nimensä mainittavan vanhempien keskustelussa. Lasse katsahti vaimoonsa rohkaisevasti, jolloin nainen tiedotti varanneensa heille perheloman Twikkii-saarille.
"Eikö olekin hieno idea?" Lasse kysyi kun Jimi ei ollut sanonut vielä mitään.
"Koska lähdetään?" Jimi uteli innostusta äänessään. Hanna iloitsi onnistuttuaan kerrankin ilahduttamaan poikaa.

Seuraavana aamuna koko perhe sulloutui lentokenttätaksin kyytiin. Jimi istui jo autossa Lassen lastatessa matkalaukkuja auton takakonttiin, ja Hanna puolestaan ohjeisti Purrfect-Perfectiä loman ajaksi hoitamaan tulletta lastenhoitajaa.

Ikuisuudelta tuntuneen lentomatkan jälkeen perhe oli viimein saapunut hotellilleen. Lasse meni ensitöikseen hoitamaan huonevaraukset kuntoon vastaanottotiskille, ja Hanna puolestaan purki hiki hatussa matkalaukkuja ulos taksista. Kotoa lähtiessä päälle puetut talvivaatteet olivat vähän liikaa trooppisella saarella.

Kun hotelliasiat oli saatu kuntoon päästiin viimein aloittamaan rentoutuminen. Hanna halusi päästä hierontaan, sillä epämukava lentokoneen penkki oli saanut hänen niskansa jumiin. Jimi ja Lasse menivät puolestaan testaamaan kuumaa lähdettä. Jimi katseli vettä aluksi hiukan epäillen, mutta otti sitten esimerkkiä isästään ja istahti nauttimaan lämpöisestä vedestä.

Lähteessä paikoillaan istuminen kävi pidemmän päälle tylsäksi, ja Jimi jättikin Lassen yksinään lillumaan lämpöiseen veteen löydettyään ikäistään seuraa. Paikallinen tyttö lupasi opettaa Jimille hula-tanssin ja erilaisia leikkejä ja poika oli innoissaan uudesta ystävästään.

"Jimi, tule maistamaan paikallisia herkkuja", hieronnasta saapunut Hanna kehotti. Pientä ruokakojua pitävä kokki oli valmistanut maukkaan aterian ja Hanna oli varma että Jimikin pitäisi siitä.
"Älä häiritse, minulla on nyt muuta tekemistä", Jimi torjui äitinsä ehdotuksen ja jatkoi leikkejä uuden tuttavuutensa kanssa.

Syötyään Hanna liittyi Lassen seuraan kuumaan lähteeseen ja kertoi äskeisestä välikohtauksesta.
"Luulin että Jimin suhtautuminen olisi muuttunut mutta hän torjuu yhä ehdotukseni", Hanna murehti.
"Anna pojalle aikaa. Mitäpä jos vain odottaisit että poika kääntyy omatoimisesti sinun puolellesi ilman että painostat häntä?" Lasse ehdotti.
"Mahtaakohan niin ikinä käydä? Jimi on asunut luonamme jo aika pitkään..." Hanna huomautti.

Hannan iloksi Jimi saapuikin hetken päästä pyytämään vanhemmiltaan rahaa ruokailua varten. Leikkimisessä oli tullut nälkä, ja Jimin leikkikaverin lähdettyä poika oli valmis kokeilemaan paikallisia ruokia jotka paljastuivatkin oikein herkullisiksi.

Ennen auringonlaskua perhe halusi käväistä vielä hiekkarannalla. Hannan ja Jimin ihot ehtivät palaa kun koko päivä oli vietettu auringossa. Jimiä ihon punoitus ei hätkähdyttänyt, mutta rusketuksesta haaveillut Hanna ei ilahtut poltettuaan ihonsa auringossa.

Illemmalla perhe siirtyi tutkimaan rannalla olevaa merirosvolaivan hylkyä joka oli turisteille avoin paikka. Huhujen mukaan laivalla asusti haamu, mutta Veijarit uskoivat moisen olevan vain jokin turistien houkuttelukikka.


Jimin tutkiessa kapteenin kajuuttaa Hanna ja Lasse saivat viettää rauhassa kahdenkeskistä aikaa. Hennot hyväilyt muuttuivat nopeasti kiihkeäksi muhinoinniksi eikä kumpikaan olisi malttanut odottaa paluuta hotellille jatkaakseen vielä pidemmälle.


Ennen hotellille paluuta käytiin kuitenkin vielä yhdellä retkellä. Reissu osoittautui kuitenkin ikäväksi, sillä kuoppaisella tiellä ajelu aiheutti kaikille pahoinvointia minkä seuraukset eivät olleet niin mukavat...

Viikonloppu tropiikissa hujahti hetkessä, ja nyt olisi aika palata kotiin. Ennen lähtöä Lasse teki vielä viime hetken siivouksia heidän hotellihuoneensa kylpytiloissa vaikka kyllähän hotellilla olisi oma siivoojakin ollut.

♦ Kasa