Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä.
Jorma ja Jarmo sekä jälkimmäisen kihlattu Martta päättivät muuttaa kaksosten äidin Mirjan luokse, sillä miehet olivat kasvaneet siinä talossa ja se tuntui heille kodilta. Jarmo alkoi päntätä siivoamista, ja hänen veljensä istui tämän viereen jonottaessaan tietokoneelle pääsyä. Kuten lupailin on Jorma hieman hillinnyt tyyliään, jotta hänet otettaisi vakavasti asianajajana, mutta silti räikeät värit ovat edelleen osa miehen tyyliä! Marttaa onnisti heti työnhaussa, ja vain parikymmentä minuuttia myöhemmin työkyyti odotti häntä jo pihassa. Vähän juhlallisempi limusiiniajelu arkkitehdille, kyseessä oli nimittäin Mirjaa varten saapunut auto, mutta tämä viettää mieluummin vanhuspäiviään kotosalla hyödyntäen seitsemän synnyttämänsä lapsen vanhempainvapaapäiviä. .-D Mirja yllättyikin herätessään kun pojat olivat palanneet kotiin ja utelikin heti, missä näiden vaimot olivat, jotta hän pääsisi nopeasti lastenlasten leikkejä seuraamaan.
"Sinullahan on jo vaikka kuinka monta lastenlasta, Hennakin synnytti jo kahdet kaksoset puhumattakaan naapuritaloissa olevista Hermiinan ja Miinan lapsista, joita pääset katsomaan kun kävelet vain kerrosta ylemmäs tai alemmas", Jorma huomautti. Hän ei itse ainakaan aikonut kiirehtiä perheen perustamisasioissa.
"Martta lähti juuri töihin, mutta tapaatte sitten myöhemmin", Jarmo lupasi.
"Ai se zombiko? Mutta eiväthän zombit voi saada jälkeläisiä! Olen jo vanha ja olisin vain halunnut nähdä lapsenlapseni ennen kuolemaani", Mirja voivotteli. Jarmo järkyttyi kuullessaan zombien lisääntymiskyvyttömyydestä, sillä hän tarvitsi ehdottomasti jälkeläisiä omaa elämäntavoitettaan varten.
Jorma ei kiirehtinyt yhteenmuuttoa Klaaran kanssa, ja oikeastaan oli ihan kiva pitää vaihtoehdot avoinna myös uusille tuttavuuksille, sillä Jormalla synkkasi hyvin Säde-nimisen naisen kanssa. Martan ensimmäinen työpäivä meni parhaalla mahdollisella tavalla: Hän sai heti uuden ystävän kollegasta, ja tunnollinen zombi palkittiin saman tien ylennyksellä! Illalla Martalla olikin kunnon hype päällä, ja hän loikki olohuoneen sohvilla niin että kirjoja lukevilla kaksosilla oli vaikeuksia keskittyä.
"Painaako jokin mieltäsi?" Martta kysyi kumppaniltaan kaksikon käpertyessä yöpuulle.
"Mietin vain... Minun pitäisi saada lapsi, ja kun sinä et kykene siihen en tiedä mitä voimme tehdä", Jarmo avautui.
"Älä suotta stressaa, onhan adoptio aina mahdollinen. Muistat varmasti asuntolatoverimme Minkan yliopistolta, hänethän on adoptoitu", Martta tiesi.
"Minka... Siinä voisi olla ratkaisu", Jarmo tuumi mietteliäänä, muttei ehkä ihan sitä mitä Martta oli tarkoittanut...
Seuraavana aamuna oli Jorman ensimmäinen työpäivä, ja se käynnistyi niinkin hyvin että hän myöhästyi kimppakyydistä. Jorma ei kuitenkaan ottanut asiasta turhia paineita, ainahan hän voisi kulkea matkan jalkaisin. Illalla koko konkkaronkka opiskeli yhtä aikaa ruuanlaittoa. .-D Yliopiston jälkeen työelämä oli vienyt hetkeksi aikaa Martan kaiken huomion, eikä hänellä ollut riittänyt aikaa musisoinnille, ja pienen tauon jälkeen sormien liikuttelu pianon koskettimilla oli suorastaan taianomainen hetki. Mirja ja Marttakin tekivät ensimmäistä kertaa tuttavuutta, ja kaksikko ystävystyi nopeasti.
Se tilanne kun esität romanttista serenadia rakkaalle ja joku trolli-teini irveilee taustalla. XD Koulubussin kaartaessa iltapäivällä pihaan oli Mirja-mummeli usein vastassa vilkuttelemalla lapsenlapsilleen Manulle, Kevinille ja Helmille. Valitettavasti lapsilla oli usein kiire tekemään kotitehtäviä, eikä isoäiti saanut vietettyä aikaa heidän kanssaan. Talon naiset täällä yhdessä puuhastelevat: Martta hyödynsi vapaapäiviään opiskelemalla siivoamista, ja Mirja teki puolestaan saviruukkuja myyntiin. Jorma takoi hyvin rahaa lakiurallaan, ja tie huipulle lain ruumiillistumaksi kävi leikiten. Sivistyneet puvut eivät ole kuitenkaan yhtään Jorman juttu, joten hän aikoo suunnata seuraavaksi rokkariksi.
Siirtymä lakimiehestä rokkariksi kävi Jormalta kuin luonnostaan, ja ylennyksiä sateli uudessa työssä leikiten, vaikka Jorma joutui käyttämään hieman enemmän aikaa taitopisteiden opiskeluun. Miten Levi-puudeli valitseekin makuupaikakseen aina sellaisen paikan missä tukkii muiden kulkuväylän? Lemmikkejä syytetään usein läksyjen tuhoamisesta, menisköhän töistä myöhästymiseen hyväksyttäväksi selitykseksi ettei päässyt nousemaan tuolilta kun koira oli tuolin takana? Jarmo päätti laittaa suunnitelmansa täytäntöön ja kutsui yliopistolta valmistuneen Minkan kylään. Jarmo selitti suunnitelmansa lapsenhankinnasta ja kysyi suostuisiko hänen eksänsä hankkimaan hänen kanssaan lapsen, jonka huoltajuus siirtyisi sitten adoption kautta Jarmolle ja Martalle. Minka näki tässä tilaisuutensa viettää enemmän aikaa rakastettunsa kanssa ja päätti hyväksyä sopimuksen. Jarmo painotti ettei asiasta mainittaisi Martalle, ja naisten yhteinen musisointisessio oli hieman kiusallinen.
Jarmo ja Minka olivat sopineet että lapsi hankittaisi kaikessa hiljaisuudessa yhteisen ulkomaanmatkan yhteydessä. Jarmo varasi lentoliput matkaa varten ja tiedotti Martalle käväisevänsä hieman pidemmällä lomamatkalla ja viettävänsä aikaa ostamallaan loma-asunnolla Twikkii-saarilla. Martta kummasteli hieman miehen yhtäkkistä matkakuumetta ja huomautti että hehän voisivat lähteä reissuun yhdessä sitten häämatkalla, mutta Jarmon oli kuulemma pakko lähteä yksin ja nyt heti. Loma-asunnolla Jarmo ja Minka pistivät projektinsa heti täytäntöön, eikä aikaakaan kun Minkan vatsa alkoi pyöristyä raskauden myötä. Jarmo piti huolen että odottavalla äidillä ja vauvalla olisi kaikki hyvin, ja hän hemmotteli Minkaa herkullisilla ruuilla, jotka nälkäinen nainen hotki oikein hyvällä ruokahalulla suihinsa.
Ihan kaikkea aikaa ei toki vietetty pelkästään loma-asunnolla, vaan kaksikko kierteli läpi kaikki saaren hiekkarannat ja vietti hauskaa lomaa kuin pariskunta konsanaan. Minka nautti jokaisesta yhteisestä hetkestä salarakkaansa kanssa ja oli oikein otettu kun Jarmo tiedusteli retkioppaalta retkien sopivuudesta raskaana oleville. Helikopterilennolla ikkunasta sisään pujahtanut ampiaisparvi ei kyllä ollut kenenkään turvallinen, oli sitten raskaana tai ei. Välillä Jarmolla oli niin hauskaa että hän unohti raskauden väsyttävän, ja illan pimentyessä uupunut Minka joutui hoputtamaan miestä palaamaan loma-asunnolle jotta pääsisi nukkumaan.
Jarmo saattoi Minkan takaisin majapaikkaan ja katsoi että tämä pääsi makuulle kahden palmun väliin sidotulle riippumatolle, minkä jälkeen Jarmo päätti jatkaa tutkimusmatkailua saarella yksinään. Hän kävi valokuvaamassa muinaisia raunioita ja vietti ehkä surullisimman mahdollisen rantapäivän ottamalla aurinkoa sateessa. Sentään märkä hiekka sopi mitä mainioiten hiekkalinnan rakentamiseen, ja rantahiekkaa kaivellessa Jarmo onnistui löytämään värillistä lasia ja suuren simpukankuoren matkamuistoksi.
Aikaa riitti myös tulitanssin opetteluun, ja Jarmo pyysi erästä paikallista Tuula-nimistä naista kuvaamaan videota hänen tanssiharjoituksistaan. Tulitanssi oli toki vaikuttavaa, mutta suurempana katseenvangitsijana tuntui kuitenkin toimivan tulikärpäset. Vaikka Jarmo oli rajoittanut romanttista kanssakäymistä Minkan kanssa minimiin ehti lähes vuoden mittaisen lomamatkan aikana tapahtua rajat ylittävä lipsahdus jos toinenkin... Raskausaika tuli lopulta päätökseen, ja Minka synnytti pienen poikavauvan, joka nimettiin Jarkoksi.
Jarmon poissaollessa muu perhe oli edennyt huimasti elämäntavoitteissaan: Jorma ja Martta saavuttivat uriensa huiput: Jorma siirtyi musiikista seikkailujen pariin, ja Martta haaveilee kömpelöistä zombi-jaloistaan huolimatta tanssijan urasta. Kummankin kompastuskiveksi koitui kuntopisteiden puute, joten he eivät päässeet aloittamaan uusissa töissään kovin hyvissä viroissa. Tämä suuri saviruukku on Mirjalle erityisen tärkeä, sillä sen myymisestä hän sai viimeinkin kokoon 100 000 simoleonia! Mirjan tytär Henna pistäytyi vieraisille. Kaksikko ei ollut kovin läheisissä väleissä, sillä Henna oli kasvanut isänsä hoivissa Mirjan ja Hermannin erottua. Talouden koirat olivat jostain syystä erityisen kiinnostuneita Hennan seurasta.
Jarmo palasi piiitkältä lomamatkaltaan, ja Martta tiedusteli hieman käärmeissään syytä miehen poissaololle. Jarmo selitteli tehneensä remonttia loma-asunnolla ja käänsi sitten nopeasti keskustelun toiseen suuntaan:
"Ollessani sinusta kauan erossa tajusin etten halua enää koskaan joutua pois luotasi. Mennään heti naimisiin ja sen jälkeen voimme adoptoida yhteisen lapsen", Jarmo suunnitteli. Hymy kohosi lopulta Martankin huulille, eikä aikaakaan kun kaksikko jo vannoi toisilleen ikuista rakkautta vihkikaaren alla. Jorma seurasi ulkona tapahtuvaa seremoniaa jostain syystä vessasta käsin ja taputteli yksinään vessanpöntölle. Mirjan ikäpalkki alkaa olla viimeisillään, joten vanhus päätti jakaa kaiken tavaraluettelostaan löytyvän omaisuuden poikiensa kanssa, eikä Marttaakaan toki unohdettu perinnönjaossa.
Kaksoset havahtuivat etteivät olleet yliopiston jälkeen ollut ollenkaan yhteydessä aiempiin asuntolakavereihinsa, vaikka nämä asuivat samassa kerrostalossa. Jarmo ja Martta kaveerasivat Leenan kanssa, ja Jorma kävi puolestaan juttelemassa Eerolle. Martta ja Jorma tuovat usein työkavereita vieraisille. Vaikka Jorman tavoitteena olikin mammona olivat myös ystävyyssuhteet hänelle tärkeitä, eikä sillä ollut niin väliä jos pari taitopistettä uupui ylennyksestä kunhan sai viettää aikaa työkavereiden kanssa. Opin juuri, että lomakuvien ottaminen kehittää taideharrastusta. Martta on oikea ongelmatapaus puuttuvien urapisteidensä kanssa, ja joku sai olla jatkuvasti avustamassa opetuksessa, jotta vaaditut taidot saatiin kokoon ennen työpäivän alkua.
Mirja enteili lopun olevan lähellä, ja hän päätti valita hautapaikakseen pihalla olevan puun, jonne Viikatemies pian saapuikin hulatyttöjen kanssa. Mirjan lapset kävivät kultareunuksisen hautakiven luona suremassa edesmennyttä äitiään. Jarmon ja Martan adoptioasia eteni, ja lopulta sosiaalityöntekijä kyyditsi Jarkko-vauvan paikalle. Jarmo hymyili tunnistaessaan vauvan ja riensi esittelemään pienokaisen Martalle.
"Mikä sattuma, poikahan on ihan sinun näköisesi", Martta huomasi.
"Kröhöm, sattumapa tosiaan..." Jarmo mutisi muina miehinä.
Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:
♦ Kasa
