Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä.
Ei vaadittu kuin yksi salamanisku ja Mikaliinien talon vierustalla viruva kuivan puun runko oli hetkessä ilmiliekeissä. Karo, Jaska ja Jami säntäsivät paikalle kykenemättä kuitenkaan tekemään mitään tulipalon sammuttamisen hyväksi. Onneksi ukkosmyrskyyn sisältynyt vesisade taltutti liekit automaattisesti, eikä tulipalo päässyt leviämään laajemmalle. Erittäin salama-altis paikka, viimeksi osui hautakiveen ja nyt puuhun!
Aiemmin Mikaliinien oven takana käynyt raskaana oleva mysteerinainen on tehnyt paluun.
"Leila, mitä sinä teet täällä?" Jaska tunnisti pihalla harhailevan naisen.
"Ajattelin tulla ilmoittamaan että odotan lastasi", Leila ilmoitti.
"T-todellako? Mutta eihän sen yhden kerran pitänyt johtaa tähän", Jaska panikoi. Hän syytteli jatkuvasti vaimoaan syrjähypyistä, ja nyt mies oli itse jäänyt pahemman kerran kiinni uskottomuudesta. Kumpikaan ei tajunnut, että heidän käymänsä keskustelu kantautui aidan toisella puolella olevan Jamin korviin.
Jamille oli kova pala sulatella tietoa, sillä hän oli pienestä pitäen katsonut isäänsä ylöspäin, ja nyt selvisi että tämä oli pettänyt äitiä. Asia vaivasi häntä vielä seuraavana päivänäkin, mutta hän palasi ajatuksistaan takaisin nykyhetken vesi-ilmapallon plätsähtäessä suoraan hänen vatsaansa. Jami ja Milja olivat kumpikin pyytäneet kavereita käymään koulun jälkeen, ja teinit olivat päätyneet leikkimään nelistään vesisotaa.
Teini-iän koittaessa myös Miljan kiinnostus vastakkaisen sukupuolen edustajiin oli muuttunut, ja kaikki kylään tulevat potentiaaliset kumppaniehdokkaat piti tietenkin katsastaa kuten hänen veljensäkin muutama osa takaperin teki. Miljalla oli toki hauskaa poikien kanssa, mutta häntä ei kuitenkaan suuremmin viehättänyt keskenkasvuisten teinipoikien örvellys. Tyttö olisi kaivannut hieman kypsempää seuraa.
Talousnerona toimiminen alkoi pidemmän päälle tylsistyttää Jaskaa, ja hän päätyi muuttamaan urasuuntaustaan ja aikoisi seuraavaksi tienata rahaa arkkitehtinä työskentelemällä. Jaskasta oli virkistävää luopua virallisista työasuista ja pyöriä rakennustyömaalla rempseän rämppäisissä kuteissa seuraamassa, miten hänen piirustuksensa muuttuivat konkreettisiksi rakennuksisi rakentajien työskennellessä.
"Vieläkö sinä hörpit tuota?" Miia tokaisi yllättäen isänsä niin että tällä meni vihreä elämäneliksiiri väärään kurkkuun.
"Köh köh! Täytyyhän minun vielä ehtiä kasvattaa kaikki eläinpennut isoiksi ja toteuttaa elämäntavoitteeni. Myös Karo haluaa tienata 100 000§ romaaneillaan ennen kuolemaansa", Mika selitti.
"Mitä järkeä kun teille on jo platinahaudat luvassa? Minä en ainakaan aio yhtään pitkittää elämääni", Miia julisti. Tällä menolla hän kuolisi ennen vanhempiaan vanhuuteen.
Keittiöstä kantautui vaativaa haukkumista ja maukumista, joten Miia aavisti lemmikkien ruokakulhojen ammottavan tyhjyyttään. Miia alkoi täyttää ruokakulhoja eläinten pyöriessä jaloissa.
"Voi teitä hupsuja, tiedän että odotatte ruokaa mutta minä en pääse sitä antamaan jos tukitte tien", Miia huomautti yrittäessään päästä viimeisen kulhon luokse. Isän kanssa käydyn elämäntavoitekeskustelun myötä Miia alkoi itsekin kelatata saavutuksiaan: ensin hän oli johdattanut kuusi lemmikkiä uran huipulle, ja hän oli juuri kohonnut eläväksi legendaksi. Kolmas elämäntavoite houkutteli myös Miiaa, mutta hän tiesi ettei hänen aviomiehensä arvostaisi sitä...
...kyseessä oli nimittäin pelehdintä 20 simin kanssa. Aluksi Miia epäröi, mutta kun Jaska kerran syyllisti häntä pettämisestä jo valmiiksi ei se käytännössä muuttaisi mitään, jos hän ryhtyisi oikeasti vehtaamaan muiden miesten kanssa. Miia pyrki ajoittamaan tapaamiset yhteisötonteilla, jolloin kotiväki ei saisi vihiä hänen touhuilustaan (+ julkisella paikalla pelehdintä tarjoaa ekstramuiston!)
Kerran koko muu perhe sattui olemaan töissä tai koulussa, eikä Miia voinut jättää tätä tilaisuutta käyttämättä ja päätyi kutsumaan yhden rakastetuistaan kylään. Tuntui kuin uudet rakastetut ja näiltä saadut huomionosoitukset olisivat saaneet Miian vielä näin vanhalla iällä puhkeamaan uudelleen kukkaan. Hän tunsi pitkästä aikaa olonsa vapautuneeksi ja koki nauttivansa elämästä.
Miia ei kuitenkaan ollut tarpeeksi tarkka aikataulun suhteen, ja hänellä ja Juusolla oli vielä vipinää makuuhuoneen puolella kun teinit palasivat koulusta. Jami aisti keittiöön asti ettei kaikki ollut kunnossa ja lähetti seinän läpi paheksuvia katseita. Ensin hän oli saanut tietää isän syrjähypystä eikä äitikään ollut yhtään parempi. Koiria ihmetytti mikä teinipoikaa niin kiukutti että täytyi polkea lattiaa vihoissaan.
Hyvästeltyään Juuson Miia jatkoi illan viettoa Kevinin ja Rikun kanssa. Miehet olivat haltioissaan musiikkitaitaiturin soittaessa heille tunteikkaan pianosonaatin. Voi myös olla mahdollista että Miian paljastava asu viihdytti miekkosia. Pianon pimputtelut keskeytyivät kun Jami vaati poikkeuksellisen suuren teiniangstin kera hiljaista ympäristöä keskittyäkseen läksyihinsä, jolloin Miia päätti hyvästellä miehet.
Myöhemmin Miia ja Jami kopittelivat palloa, ja Miia tiedusteli pojaltaan mikä tätä oikein vaivasi.
"Ei minua mikään vaivaa", Jami väitti, mutta pojan aggressiiviset heitot kertoivat muuta.
"Aivan kuin olisit vihainen minulle jostain", Miia tulkitsi pojan käytöstä.
"Äh, en jaksa enää pelata", Jami tokaisi ja viskoi pallon uima-altaaseen. Miia vaati poikaa kalastamaan pallon ylös vedestä, mutta Jami ei välittänyt äidin kehotuksista vaan marssi sisälle.
Jami yritti rauhoittaa kiihtyneen mielensä lukemalla kirjaa. Valitettavasti hänen paheksuntansa lähteet eli molemmat vanhemmat kehtasivat liittyä hänen seuraansa. Silloin Jami pimahti ja päätti puhua suunsa puhtaaksi.
"Te kyllä ansaitsette toisenne, kun olette samanlaisia pettäjiä kumpikin. En jaksa katsella teidän touhujanne vaan lähden yliopistoon!" Jami ilmoitti tomerasti ja lähti heti tilaamaan taksia. Miia ja Jaska jäivät hämmentyneenä tuijottamaan toisiaan.
"Meillä taitaa molemmilla olla jotain tunnustettavaa..." Miia sanoi Jaskan nyökkäillessä.
Jami tosiaan jätti vanhempiensa draamat taakseen ja suuntasi yliopistolle yhdessä tyttöystävänsä Kiian kanssa. Mutta kuka on tämä kolmas sim? No Kiian kaksoissisko Meri tietenkin! Eihän kaksosia ole soveliasta ajaa erilleen toisistaan, joten Meri tuli samaan asuntolaan Mikaliinien perijälinjan kanssa.
Jami kävi kolkuttamassa siskonsa Aadan huoneen ovea, ja häntä oli vastassa äreä nainen.
"Kiitti vaan, herätit", Aada tokaisi.
"Miksi edes olit vielä nukkumassa, kellohan on jo kaksitoista. Eikö sinun pitäisi olla luennolla?" Jami huomautti.
"Älä tule tänne leikkimään vanhempiani vaan anna minun elää vapaasti tyylilläni", Aada tuhahti. Miten rasittavaa kun nuorempi sisarus tulee jakamaan ohjeita!
Aada raahautui suihkun kautta aamupalalle. Tarjolla oli vielä aamiaisräiskäleitä, sillä kokki oli oppinut Aadan päivärytmin ja säästi tätä varten oman annoksen. Aada istahti syömään aamiaisannostaan samaan pöytään asuntolan uuden asukin kanssa.
"Sinä olet varmaankin Kiia, veljeni on kertonut sinusta", Aada päätti kohteliaasti lähestyä veljensä tyttöystävää.
"Olen itse asiassa Meri, Kiian sisko", lettipää selvensi.
"Ai hänellä on sisko!?" Aada päivitteli.
"Veljesi ei olekaan tainnut kertoa sinulle Kiiasta juuri mitään", Meri päätteli.
"Jos totta puhutaan niin ei. Emme ole oikein parhaissa väleissä", Aada tunnusti.
Keskipäivän paikkeille sijoittuneen aamiaisen jälkeen Aada oli valmis päivän koitoksiin - eli käymään treffeillä. Aada peilaili odottaessaan seuralaisensa saapumista.
"Sinun kannattaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja panostaa opintoihisi", vieressä shakkia pelaamassa ollut Jami ei voinut olla puuttumatta siskonsa tekemisiin.
"Tämä on minulle tärkeää! Ehkä sinunkin pitäisi osoittaa välillä huomiota tyttöystävällesi jatkuvan opiskelun sijaan", Aada huomautti.
"Minulla ja Kiialla on kaikki hyvin", Jami oli tokaissut ja rientänyt sitten huoneeseensa ettei häiritsisi toisen yli-imeliä treffejä. Jamin asuntolahuoneen kalustuksessa yhdistyi hänen urheiluharrastuksensa sekä urahaaveet merentutkimuksen parissa. Ruokkiessaan akvaarion kaloja Jami mietti siskonsa sanoja. Oli totta että hän keskitti suurimman osan huomiostaan opiskeluun, mutta Aada saattoi olla oikeassa siinä että hän voisi osoittaa huomiota enemmän myös Kiiaa kohtaan.
Jami kävi kolkuttamassa naapurihuoneessa olevan tyttöystävänsä ovea, mutta Meri kertoi Kiian lähteneen luennolle. Jami päätti mennä ulos vastaan tyttöystäväänsä. Pihaa koristava jouluinen porovalo kiinnitti miehen huomion, eikä hän voinut olla silittämättä eläimellistä patsasta. Jamin yllätykseksi poro vastasi saamiinsa huomionosoituksiin sytyttämällä nenänpäähänsä punaisen valon!
Ilta oli jo hämärtynyt kun Kiia lopulta saapui.
"No jopas, melkoinen vastaanottokomitea!" Kiia naureskeli Jamin rynnätessä hänen luokseen.
"Haluan vain ottaa kaiken yhteisestä ajastamme irti", Jami selitti. Näki että Kiia oli otettu hänen eleestään, jolloin Jami huomasi olevansa kiitollinen juttutuokiostaan Aadan kanssa. Vaikka he eivät olleetkaan kaikesta yhtä mieltä, saattoi toisen elämäntyylistä silti oppia jotain.
Psst! Jos olet kiinnostunut lukemaan lisää kaksosista suosittelen vilkaisemaan tuon juonipaljastuksissa vilahtavan tulevan osan sitten kun se julkaistuu, siinä nähdään tarkemmin Kiian ja Merin lapsuus-teiniaikaa. ,-)
Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:
♦ Kasa