Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä.
Vaikka hotellin sänky, televisio ja huonepalvelu olisivat houkutelleet kumpaakin päättivät Miia ja Jaska kuitenkin vielä illalla vetää arkiset kuteet ylleen ja suunnata yhteisötonttikierrokselle. Ruokapaikaksi valikoitui sievä paikallista ruokaa tarjoava koju, ja kumpikin tilasi annokset. Jaska söi sivistyneesti paikallisten tapaan syömäpuikoilla, mutta Miian kärsivällisyys ei riittänyt moiseen, sillä hänen nälkänsä oli yhtäkkiä äitynyt kriittiselle tasolle, ja ruoka piti ahmia nopeasti suuhun. Jaska joutui jättämään yhden penkin väliä vaimoonsa, ettei saisi päälleen Miian vauhdikkaasta hotkimisesta yli lenteleviä riisinjyviä.
Ruuan jälkeen kieronoloinen kaveri houkutteli pariskuntaa pelaamaan kanssaan mahjongia. Miia ja Jaska innostuivat tästä paikallisesta pelistä ja menivät mielellään mukaan peliin. Silmänkääntäjä ei kuitenkaan viitsinyt etukäteen mainita peliin sisältyvästä rahapanoksesta, ja kokenut pelaaja päihitti aloittelijat helposti ja kehtasi vielä tappion aiheuttaman harmin lisäksi vaatia maksua! Miia pulitti hampaita kiristelen satasen kieroilijalle ja päätti, että tästä lähtien he haastaisivat mahjongiin vain muita turisteja, jolloin voittomahdollisuudet olisivat todennäköisemmät.
Mahjongin jälkeen Miia kävi tankkaamassa itsensä toistamiseen ruokakojulla, ja Jaska yritti puolestaan kaivaa maan uumenista esiin aarrearkun tai salatontille johtavan kartan. Tämä paikka osoittautui ainakin huonoksi, sillä molemmat Jaskan kaivamat kuopat osuivat vesiputkeen. Jaska katseli hieman häpeissään aikaansaannostaan ja mietti pitäisikö hänen tehdä jotain asialle, mutta Miia oli varannut heille retken ja hoputti jo miestä paikalle, joten vesisuihkut saivat jäädä.
Nähtävyysretki oli tapahtumarikas, ja pariskunta pääsi palaamaan hotellille vasta aamunkoitteessa uupuneena ja haisevana. Kumpikin käpertyi suoraan peiton alle, vaikka he tiedostivat sekoittavansa unirytmin, mutta kuka moisesta välittää, nythän oltiin lomalla!
Kumpikaan ei ollut ihan varma mitä aikaa he heräsivät, sillä huoneessa ei ollut kelloa. Aurinko kuitenkin paistoi, joten he olettivat olevansa jalkeilla vielä saman päivän aikana. Nyt päästiin hyödyntämään sitä huonepalvelua, ja nälkäinen Miia tilasi annoksen toisensa jälkeen, sillä tuntui ettei nälkä lähtisi millään.
"Sinä voit kyllä lähteä edeltä kiertelemään paikkoja", Miia huomautti toimettomana istuskelevalle Jaskalle, joka oli jo syönyt itsensä kylläiseksi ja ehtinyt laittautua lähtövalmiiksi.
"Älä höpsi, tietenkin odotan sinua. Voisin kyllä käväistä hieman jaloittelemassa", Jaska tuumi ja nousi tuolilta.
Ulkona Jaska silmäili hotellin uima-altaalla pulikoivia turisteja, mutta valitsi kuitenkin juttuseuraksi mieluummin paikallisen Nikon. Miehillä oli hauskaa yhdessä ja he jopa ystävystyivät, jolloin Jaska rohkeni kutittelemaan uutta kamuaan leikkimielisesti. Niko opetti puolestaan Jaskalle paikallisen elehtimistyyliin salat ja sanoi, että kumartamistaidolle saattaisi tulla yllättävää tarvetta. Jaskasta oli melkein sääli kun Miia lopulta saapui hakemaan häntä yhteisötonttikierrokselle, sillä hän olisi hyvin voinut hengata Nikon kanssa hieman pidempäänkin.
Illan hämärässä liikuskeli salaperäisiä hiippareita, nimittäin ihka oikeita ninjoja. Jaska ja Miia onnistuivat pariinkin otteeseen nykäisemään erästä huppupäätä hihasta ja yrittivät udella tältä aineettoman siirtymisen taidon oppimisniksejä, mutta tämä ei puhua pukahtanut aiheesta sen tarkemmin. (Vaihteleeks noiden ninjakyssärien vastaukset välillä vai miks sain ne menemään väärin oikealta tuntuvalla vastauksella vai enkö vaan muista mistään mitään? xD)
"Kylläpä nuo ulkomaiset turistit pukeutuvat kummallisesti", penkillä istukeleva paikallinen tuumaili seuratessaan Miian urakointia kivipuutarhalla. Hotellilta oli ilmeisesti tullut lähdettyä niin äkkiä että vaatteiden vaihto unohtui! Kieltämättä kivipuutarhan pikkukivet pistelivät paljaiden varpaiden alla, mutta kokemus oli muuten seesteinen ja loi Miialle rauhallisen olotilan.
Miian harava vaihtui lapioon kun hän siirtyi kivipuutarhalta avustelemaan Jaskaa aarrekätkön metsästämisessä. Se siitä seesteisestä ympäristöstä, pilataan maisemat kaivelemalla maahan kuoppia. xD Tällä kertaa Jaskaa onnisti, ja hänen kaivamastaan kuopasta löytyi mystiselle tontille johdattava kartta. Mysteerin selvitys sai kummankin innostuneeksi, ja kartan määränpäähän johdattavaa polkua päätettiin lähteä seuraamaan heti.
Miia ja Jaska eivät tienneet mikä heitä olisi vastassa, mutta ainakaan he eivät osanneet odottaa kohtaavansa meditoivaa papparaista. He yrittivät tiedustella, tietäisiko vanhus jotakin huhutusta salaisuudesta, mutta pappa pyysi heitä ensin näyttämään että he olisivat tiedon arvoisia.
"Hienoa, emme selvittäneet niitä ninjankaan kysymyksiä, joten miten muka ratkaisemme tämän?" Miia tuhahti.
"Odotahan", Jaska sanoi ja kävi kumartamassa vanhukselle Nikon opettamalla tekniikalla.
Pappa nyökkäsi hyväksyvästi Jaskan eleelle ja nousi sitten ylös ja alkoi suorittaa erikoisia liikesarjoja.
"Hän harjoittaa tai chita! Meidän pitää varmaan seurata perässä", Miia päätteli. Kumpikin vaihtoi urheiluvaatteet ylleen ja pyrki parhaansa mukaan imitoimaan papan liikkeitä. Tämä oli vetreässä kunnossa ikäänsä nähden, ja Miia ja Jaska saivat sinnitellä opetellessaan liikkeitä vanhuksen esimerkin mukaan. Pitkän ja hikisen treenin jälkeen pappa antoi heidän viimein luvan hengähtää, ja Jaska ja Miia lösähtivät maahan uupuneina.
Vanhus käveli edes takaisin ja mittaili kaksikkoa arvioivalla katseellaan.
"Hyvä on. Osaatte kumartaa ja harjoittaa tai chita, joten olette sopivia kuulemaan kertomuksen lohikäärmeen tarusta", pappa paljasti, ja kummankin mielenkiinto heräsi välittömästi ja he suorastaan unohtivat väsymyksensä kuunnellessaan jännittävää kertomusta. Tarinan jälkeen pappa kehotti heitä käyttämään oppimaansa tietoa viisaasti ja katosi sitten mystisesti paikalta. Miia ja Jaska olivat innoissaan kuulemastaan ja päättivät etteivät levittelisi tätä tietoa.
Pitkät tai chi -harjoitukset olivat saaneet kummankin paikat helliksi ja muutenkin kumpikin oli suihkun tarpeessa, joten he suuntasivat kuumille lähteille rentoutumaan. Jaska antoi lämpöisen veden tehdä tehtävänsä ja nojaili kiviseinään kädet rennosti niskan takana, mutta Miiaa alkoi nopeasti kyllästyttää paikallaan olo. Pian hän kääntyikin katsomaan miestään flirttaileva virne huulillaan ja ehdotti, että he menisivät treffeille. Treffit eksoottisissa maisemissa olivat ikimuistoiset!
Treffit jatkuivat vielä illalla hotellihuoneen puolella, jossa pari sai hieman enemmän yksityisyyttä kuin kuumilla lähteillä turistien tuijotellessa. Kumpikin pujottautui pois uimahousuistaan ennen peiton alle syöksymistä.
Monta tuntia kestävät yhteisötonttikierrokset erilaisine retkineen kävivät pidemmän päälle uuvuttaksi koko kropalle, ja Miia oli niin uuvuksissa että oli nukahtaa hierontapöydälle. Jaska hieman häiriköi vaimonsa hierontahetkeä naureskelemalla täysillä hierontasalin seinällä oleville tauluille, on hänelläkin huvit...
Kaksikko ehti käydä vielä ostoksilla ennen loman loppumista, ja matkamuistojen lisäksi Jaska päätti hankkia huulilävistyksen. Nyt oli Miian vuoro nauraa, kun syömäpuikot aiheuttivat haasteita solahtaessaan jumiin huulikorun lenkin läpi.
Sitten takaisin kotiin! Mika ja Aada lueskelivat yhdessä oppikirjoja, mutta nuoren tytön mielenkiinto lopahti opiskeluun melko nopeasti ja hän päätti suunnata tekemään jotain muuta.
"Joko sinä lopetat? Ethän ehtinyt ansaita kuin yhden taitopisteen! Miten luulet saavasi taitopisteitä kokoon stipendejä varten tuolla menolla ja menestyä tulevaisuudessa työelämässä?" isoisä paasasi.
"Ehkä minulla on toisenlaisia tulevaisuuden suunnitelmia", Aada tokaisi takaisin. Teini oli huomannut ikkunasta jotakin mielenkiintoista, ja hänellä oli kiire palauttaa mekaniikkakirja hyllyyn ja sännätä ulos.
"Ehkä minulla on toisenlaisia tulevaisuuden suunnitelmia", Aada tokaisi takaisin. Teini oli huomannut ikkunasta jotakin mielenkiintoista, ja hänellä oli kiire palauttaa mekaniikkakirja hyllyyn ja sännätä ulos.
Aada säntäsi ulos ja ennätti juuri ja juuri tervehtimään ikkunasta näkemäänsä teinipoikaa ennen kuin tämä ehti kävellä ohi.
"Olen Aada! Hauska tavata", tyttö huohotti sprinttinsä jäljiltä. Poika kertoi puolestaan nimekseen Pietari, ja Aadan sydän pamppaili heidän katseensa kohdatessa. Näyttäisi siltä ettei tytön kiinnostus ole yksipuolista, sillä Aada päätyi Pietarinkin ajatuksiin. Kaksikko ei kuitenkaan ehtinyt esittäytymisen lisäksi vaihtaa enempää sanoja, sillä paikalle saapui uusi ohikulkija, ja Aadan jäädessä juttusille tämän kanssa ehti Pietari karista paikalta.
Myös Jami-taapero oli innokas tekemään tuttavuutta Pietarin kanssa, ja pojat kävivät niin mielenkiintoista keskustelua jalkapallosta karismapupuleikkien ohessa että Jami keksi jo taaperona tulevan harrastuksensa: urheilu. Miia opetti puolestaan Mymmelille työssä vaadittavia temppuja. Välillä tuntui että kaikkia urakoiria olisi pitänyt olla opettamassa yhtä aikaa, kun yhdeltä jos toiseltakin puuttui ylenemisvaatimuksia.
Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:
♦ Kasa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti