Veijari, osa 115: Käynti kotona

Aiemmat osat löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien soidessa:
Gym Class Heroes - Cupid's Chokehold --- Happoradio - Unelmia ja toimistohommia --- Marco Mengoni - Se Io Fossi Te --- Eric Saade ft. A-Lee - Flashy --- Alexander Rybak - Roll With The Wind --- Anna Eriksson - Juliet ja Joonatan --- Redrama ft. Lazee - Real --- Jonas Brothers - Hello Beautiful --- Hurts - Perfect Timing --- Måns Zelmerlöw - Something About This Town --- Måns Zelmerlöw - My Mistake --- Simple Plan - Generation --- Aaron Carter - Crush On You --- Backstreet Boys - We've Got It Goin' On --- Camp Rock 2 - Walking In My Shoes --- Cezar - It's My Life --- N'Sync - Girlfriend --- Disco - Jää


Jimin pelailu oli sen verran aktiivista, että paikallisen peliharrastajien tontin ylläpitäjä saapui tuomaan Jimille seinälle asetettavan kunniamerkin ahkerasta harrastukseen paneutumisesta. Jimi otti lahjan mielellään vastaan. Eipä hän olisi ensimmäistä pelikonetta vanhemmilta pyytäessään uskonut pääsevänsä pelaamisessa näin pitkälle.

Yöaikaan Jimi yritti hakeutua ihmissusiksi muuttuneiden kämppistensä seuraan saadakseen pureman pedonhyökkäyksessä, mutta vieläkään hänen haaveensa ihmissudeksi muuttumisesta ei ole käynyt toteen.

Vaikka Jimi oli asunut osakuntatontilla jo yli vuoden ei hän vieläkään ollut oikein tottunut ideaan yhteismakuuhuoneesta, jossa ei edes ollut omia sänkyjä kaikille. Nukkumaan mennessä oli vain valittava sellainen peti joka sattuisi olemaan vapaana.

Vaikka Jimi käyttikin paljon aikaa pelaamiseen oli hän myös tunnollinen opiskelija, ja täytettyään huvin pelaamalla hetken aikaa tietokoneella jaksoi Jimi sitten opiskella pitkän aikaa. Hänen seuraansa liittyi vastikään yliopiston aloittanut Alli. Jimin aloittaessa yliopiston heitä muutta vain neljä uutta simiä, mutta tänä vuonna uusia tulokkaita oli saapunut paljon enemmän.

Vihdoin ja viimein Jimin rukouksiin on vastattu. Jimin noustessa tietoneelta Vilhelmiina teki yllätyshyökkäyksen ja kaksikko aloitti tappelun, jonka tuoksinnassa Jimi sai puremajäljet ihoonsa. Paksu karvapeite täytti Jimin ihon nopeammin kuin tappelun aikana ilmaan kohonnut tomu ehti laskeutua.

Voisi luulla että Jimi on nyt onnellinen, mutta muodonmuutos olikin paljon järkyttävämpi kuin Jimi oli odottanut. Uusi ulkomuoto oli outo eikä olo tuntunut enää kotoisalta omassa kehossa. Onneksi ihmissuteus hälvenisi aina aamunkoitteessa, niin saisi elää puolet päivästä normaalina siminä.

Eemeli seuraa Veijareita kaikkialle... Jimin lapsuuskodissa oli käytössä shakkilauta, mutta nyt yliopiston teleskooppikokeilut houkuttelivat Veijareiden suvun ikuisen vihamiehen Eemin paikalle.
"Sinuna olisin varovainen, et tiedäkään millaisen ulkomuodon saamme auringon laskiessa", Jimi yritti pelotella häntä hakkaamaan tullutta miestä, ja taustalla oleva Vilhelmiinakin hymyili kierosti.
"Minä en teitä pelkää", Eemeli sanoi ja paljasti vampyyrihampaansa saaden Jimin ottamaan askeleen taaksepäin. Mikähän vampyyrien ja ihmissusien välinen taisto tässä on edessä?

Jimillä on yliopistoa nyt 1,5 vuotta takana, ja nyt olisi vuorossa toisen vuoden ensimmäinen loppukoe. Jimi meni kokeeseen yhtä matkaa Jyrin, Yrjön ja Kielon kanssa. Jimi oli iloinen siitä että kokeet järjestettiin päiväsaikaan, sillä hän ei olisi vielä valmis näyttäytymään julkisella paikalla ihmissusimuodossaan.

Loppukoe suoritettiin jälleen parhailla arvosanoilla, ja Jimin palattua osakuntatalolle hän istahti näpyttelemään muutama viikko sitten aloittamaansa peliblogia. Tenttikirjaa lukeva Viivi oli kateellinen Jimille jolla tuntui olevan aina aikaa peliharrastukselle, sillä Viivi itse joutui jättämään pelit syrjään jotta ehtisi opiskella tarpeeksi, mutta Jimi sai hyviä arvosanoja vaikka käyttikin paljon aikaansa peleihin.

Tää kuva tuli otettua ihan vaan tuon Jimin neitimäisen asennon takia. .-D

Jimi sai harvemmin yhteydenottoja kavereiltaan, mutta tänään hänelle soitti aivan erityinen henkilö: pikkuveli Arvo!
"Terve vaan pikkuveli! Miten siellä kotona on sujunut?" Jimi uteli.

"Hyvinhän täällä. Soitin kutsuakseni sinut syntymäpäiväjuhliini jotka on tämän viikon lauantaina", Arvo tiedotti.
"Ehkä ehdin pistäytymään. En olekaan käynyt kotona sitten aloitettuani opintoni yliopistolla", Jimi pohdiskeli.

"Onko yliopstolla kamalan vaikeaa? Koska minulla on toisinaan ongelmia läksyjen kanssa", Arvo tunnusti.
"Haha, voidaan katsoa tehtäviäsi yhdessä sitten kun tulen. Saisinpa vähän harjoitusta tulevaa opettajan uraani varten", Jimi naurahti.
"Opinnot menee ihan OK, voit kertoa vanhemmille että olen saanut huippuarvosanoja", Jimi lisäsi.

"Täällä on muuten tapahtunut paljon kun olet ollut poissa. Äiti tuli pian lähtösi jälkeen raskaaksi ja synnytti meille kaksi pikkuveljä, Allanin ja Alfredin. Tapaat heidätkin sitten samalla kun tulet juhliini", Arvo kertoi.
"No jopas", Jimi yllättyi uutisista.
"Nähdään lauantaina."

Lauantai koitti pian, ja Jimi saapui sovittuun aikaan kotitontille. Häntä oli vastassa Lasse-isä, joka riensi halaamaan heti Jimiä.
"Onpa mukava nähdä pitkästä aikaa! Miten yliopistolla on sujunut? Onko kokeita usein? Entäs kämppiksesi?" Lasse aloitti heti kysymysvyöryn.
"Jos puhutaan näistä asioista vaikka ruokapöydässä koko perheen kesken, muuten joudun selittämään samat asiat kahteen kertaan kun äitikin varmasti kysyy niitä", Jimi naurahti.

"Yllätyyyys, katso kuka tuli?" Jimi huudahti paikannettuaan Arvon.
"Älä häiritse nyt, luen luvun loppuun", Arvo tokaisi. Miten vanhemmat olivat saattaneet määrätä hänet opiskelemaan syntymäpäivänä? Jimi tutkaili odotellessaan etäämmältä pikkuvelitaaperoa, joka leikki puuhapöydän ääressä.


Pian koitti kynttilöiden puhaltamisen aika, ja koko perhe kokoontui keittiöön seuraamaan Arvon kasvua. Jimi muisti hyvin omat teiniksi kasvamisen synttärinsä ja tiesi että pikkuveljellä olisi edessä jännät ajat.

Kuulumiset vaihdettiin herkullisen kakun syömisen ohessa. Lasse ja Hanna olivat ylpeitä Jimin hyvistä arvosanoista ja he kehottivat Arvoakin kiinnittämään huomiota opintoihinsa, mihin teini vastasi nyrpistämällä nenäänsä äänekkään huokauksen kera. Samassa Jimi huomasi illan jo pimentyneen ulkosalla, mikä tarkoitti sitä että hän muuttuisi ihmissudeksi millä hetkellä hyvänsä!

Jimi yritti paeta vessaan, mutta liian myöhään: Jimin muodonmuutos käynnistyi keittiössä perheen ollessa paikalla.
"Sä oot ihmissusi, cool!" Arvo ihasteli veljensä karvapeitettä. Lassea muodonmuutos sen sijaan kammostutti, ja mies pakeni paikalta. Hanna tuijotti poikaansa ilmeettömänä eikä Jimi oikein tiennyt mitä äiti ajatteli tästä kaikesta.

"Jos minä tästä lähden..." Jimi mutisi ja oli jo nousemaisillaan pöydästä, kunnes Hanna käski hänen pysähtyä.
"Minä juttelen Jimin kanssa hetken kahden", Hanna hääti muut perheenjäsenet paikalta.
"Tiedätkös, minullakin kävi aiemmin vahinko ja muutuin vampyyriksi vastentahtoani. Sain kuitenkin vastalääkettä ja paranin", Hanna selitti.
"Pidätkö minua siis sairaana? Ihan tietoksesi että ihmissuteus oli oma toiveeni enkä aio luopua siitä", Jimi tiedotti ja poistui talosta ovet paukkuen.

Juonipaljastuksia Veijareiden seuraavasta osasta:

  

♦ Kasa