Mikaliini - Miika, osa 1: Toimittajatrio

Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä.


Miika ei päässyt muuttamaan vanhempien sisarustensa tapaan samaan kerrostaloon, sillä kaikki asunnot olivat jo täynnä, joten hänen piti etsiä asuntoa muualta. Lopulta Miika päätyi vuokraamaan itselleen pienen yksiön. Asunto osoittautui kuitenkin odotettua pienemmäksi, mutta kyllä Miika siellä yksinään mahtuisi hyvin asumaan vaikka vähän ahdasta olisikin. Pihalla olevalla leikkikentällä oli paremmin tilaa, joten Miika päätti hoitaa kuntoilut mieluummin ulkosalla.

Hyppynarutreenin jälkeen Miika palasi sisälle aikeenaan tarkistaa vapaiden työpaikkojen tilanne, mutta mies yllättyi kuullessaan jalkojensa juuresta pienen maukaisun, ja hämmästyksekseen hän näki vieraan kissan. Kisu oli varmaankin seurannut häntä äsken sisälle. Miika kumartui tarjoamaan kissalle herkkupalan, ja samalla hän huomasi kissalla kaulapannan, mikä oli merkki siitä ettei tämä ollut kulkukissa, vaan sillä oli omistaja.

Miika päätti lähteä etsimään kissan omistajaa, ja pihalla pyörikin sattumalta vähän eksyneenoloinen vanhus.
"Päivää, oletteko hukanneet jotakin?" Miika meni tervehtimään pappaa.
"Itse asiassa kyllä. Olin lemmikkini kanssa kävelyllä, mutta yhtäkkiä Koksi-kisuni vain katosi. Vai olikohan sen nimi Pepsi?" vanhus puheli vähän sekavia.
"Mahtaisiko tämä olla kadonnut kissasi?" Miika kysyi ja osoitti asunnostaan löytämäänsä kissaa.
"Voi kyllä! Kopsi, ei saa tuolla tavalla karata!" vanhus kutsui kissaa jälleen eri nimellä. Kissa vaikutti kuitenkin tuntevan papan, joten eiköhän tämä oikea omistaja ollut.

Toimittajalle ei ollut töitä tarjolla, joten Miika päätti kokeilla toista häntä vähän kiinnostavaa alaa politiikkaa. Hän voisi sitten irtisanoutua tästä työstä kun pääsisi havittelemaansa toimittajan pestiin. Työ vei paljon aikaa ja Miika toden totta toivoi löytävänsä toimittajan töitä pian, sillä poliitikkojen sihteerinä toiminen tai kampanjatyöntekijän tehtävät eivät olleet hänen suosikkejaan.

Rankan työpäivän jälkeen oli mukava rentoutua kauniin viulumusiikin soidessa. Miika oli kokeillut harrastuksensa puolesta jo monia erilaisia soittimia, mutta viulu oli hänelle aivan uusi kokemus. Musiikkitietämyksensä ansiosta Miika oppi kuitenkin nopeasti soittimen salat, ja kauniit viulunsävelet kantautuivat avonaisesta ikkunasta naapureidenkin korviin. Kaskun alkoi kivasti soimaan Allun Europe's Skies tätä kuvatekstiä kirjoittaessa! .-3

Ei mennyt aikaakaan kun toimittajan töitä tuli tarjolle, ja Miika pääsi vaihtamaan mieluisampaan työhön. Ura lähti nopeasti nousuun, sillä Miika kirjoitti niin vaikuttavan artikkelin että hänet palkittiin "kultainen sulkakynä" -palkinnolla! Palkinto komeilee keittiön työtasolla, sillä Miikan miniasunnossa ei ole juuri missään vapaata pöytätilaa.

Yllätyksekseen Miika huomasi monien naapureidensakin työskentelevän toimittajina, ja työnpuolesta hän rohkeni tutustumaan naapureihinsa Borikseen ja Minkaan paremmin. Työmatkat taittuivat rattoisasti kolmikon änkiessä samaan kimppakyytiin ja keskustellessa milloin mistäkin töihin liittyvistä asioista. Kolmikko kierrätti myös toisillaan kirjoittamiaan artikkeleita antaen palautetta kollegoilleen. Miika vilkutteli Borikselle ja Minkalle porraskäytävässä ennen kuin kaikki katosivat omiin asuntoihinsa.

Illemmalla Miika päätti järjestää pienet kekkerit saadakseen työasiat pois mielestään. Raine halusi kokeilla Miikan viulua, ja Kerttulilla ja Taavetilla oli selvästi meneillään jotakin kahdenkeskistä, joten Miika päätti antaa heidän olla rauhassa ja jutella Miljan kanssa. Naiseen tutustuminen oli ottanut aikansa, sillä Milja tuntui olevan Miikan kanssa eri mieltä kaikesta mahdollisesta asiasta, mutta lopulta kaksikko oli ystävystynyt.

Yhtäkkiä Miika erotti juhlahälyn läpi ovikellon pimputuksen, ja mies riensi avaamaan oven. Kaikki kutsuvieraat olivat kyllä jo paikalla, mutta ehkä luvassa olisi yllätysvieras! Oven takaa paljastui kuitenkin vain äkäinen naapurin Katri, joka moitti Miikaa bileistä aiheutuvasta mölystä. Miikan mielestä Katri ylireagoi, sillä eihän juhlavieraita ollut kuin muutama eivätkä he mitään örvellysmökäjuhlia pitäneet vaan ennemminkin kevyet illanistujaiset.

Värikkäiden syksynlehtien vaihtuessa valkeaan lumipeitteeseen tuntui Miikan uraputki tukkeutuneen. Ylennyksiä ei tullut enää tavalliseen tapaansa, ja lehden päätoimittaja hylkäsi perustelematta pari Miikan laatimaa artikkelia, mikä latisti miehen työmotivaatiota. Lopulta kävi niin ikävästi että Miika sai potkut. Pettynyt mies surkutteli kohtaloaan ulkona lumisateessa ilman ulkovaatteita ennen kuin tajusi mennä sisälle.

Miika masentui potkujen jälkeen, eikä hän enää jaksanut tavata kavereitaan samaan tapaan kuin ennen bileiden järjestämisestä puhumattakaan. Hän vältteli myös Minkan ja Boriksen seuraa, sillä hän oli kateellinen näiden työpaikoista. Lopulta Miika eristäytyi yksin asuntoonsa viikkokausiksi ja yritti kerätä motivaatiota työnhakuun opiskelemalla.

Onneksi Miikan rakastettu Klaara saapui piristämään miestä. Kaksikko oli ollut etäsuhteessa Klaaran opiskellessa vielä yliopistolla viimeistä vuotta eivätkä he nähneet kovin usein pitkän välimatkan vuoksi. Vetäessään Klaaran käsivarsilleen Miika tunsi kaikkien huoliensa kaikkoavan. Voisipa Klaara olla hänen lähellään aina.

Tajutessaan miten paljon nainen Miikalle merkitsi ei tämä halunnut enää odottaa vaan kaivoi etukäteen hankkimansa sormusrasian taskustaan. Hän oli alunperin suunnitellut kosivansa Klaaraa naisen valmistujaisjuhlissa, mutta juuri sillä hetkellä Miikasta tuntui ettei hän voinut odottaa pidempään. Kosinta tuli Klaaralle yllätyksenä, varsinkin kun Miika oli tavallisesti niin hitaasti etenevää sorttia. Klaara ei kuitenkaan empinyt pujottaessaan sormusta sormeensa.


Kihlajaisten jälkeen siirryttiinkin sitten makuuhuoneen puolelle. Seuraavana aamuna kaksikko makasi peiton alla katsoen toisiaan silmiin. Klaara muistutti kuitenkin pian että hänen olisi palattava kampukselle, mutta Miika ei raaskinut päästää naisen kädestä irti.
"Älä mene vaan muuta luokseni. Voi hoitaa viimeiset kurssit etänä", Miika keksi. Klaara hymyili, sillä idea kuulosti hänestä hyvältä. Yhteenmuutto oli jo toinen spontaani ehdotus Miikan suunnalta heidän suhteessaan lyhyen aikavälin sisällä.

Klaara valmistui muutamaa kuukautta myöhemmin yliopistosta. Hän ei ollut vielä aivan varma tulevista urasuunnitelmistaan, eikä vähään aikaan välttämättä tarvitsekaan miettiä moisia, sillä Klaara tajusi olevansa raskaana! Naisen kertoessa maha-uutisia Miikalle meni mies vähän vaisuksi. Heidän asuntonsa oli niin pieni etteivät he mitenkään mahtuisi asumaan siinä kolmisteen vauvan kanssa, eikä isompaan taloon muutettaisi ihan noin vain, sillä rahatilanne oli varsin epävakaalla pohjalla kun Miikalla ei ollut työtä.

Miika sysäsi kuitenkin taloudelliset murheensa syrjään, eihän vauva syntyisi vielä hetkeen ja kyllä he Klaaran kanssa varmasti jotain keksisivät. Kaksikko päätti pitää häät ennen vauvan syntymää, ja rahansäästösuistä juhlien budjetti ei ollut kovinkaan päätähuimaava, vaan juhlat olivat pienet eikä vieraita ollut paikalla kuin muutama.

Karo täällä taas skippaa poikansa naimisiinmenon seuraamisen innostuessaan leikittämään jonkun juhlavieraan mukanaan tuomaa kissaa. Onhan se nyt paljon tärkeämpää huomioida kisua kuin seurata lapsen vihkiseremoniaa, miten Karo aina mokaakin nämä hääjuhlat. XD

Vihkiseremonian jälkeen oli hääkakun leikkaus. Miika lohkaisi muhkean kakkusiivun lautaselleen ja tarjosi morsiamelle ensimmäisen suupalan. Kermavaahtoa tarttui vähän Klaaran suupieleen, ja Miika pyykäisi sen sormellaan pois. Hetkeksi aikaa kaksikko pysähtyi vain tuijottamaan toisiaan rakastuneina silmiin, kunnes juhlavieraat vaativat heitä siirtymään jotta muutkin saisivat kakkua.

Illalla juhlavieraiden lähdettyä Miika ja Klaara pääsivät viettämään kahdestaan (kolmistaan jos maha-asukkikin lasketaan) hääyötä. Klaara oli sen verran väsynyt ettei häntä huvittanut lähteä minnekän kauas juhlimaan, joten kaksikko päätti jäädä vain kotiin. Miika poisti suudelmien lomassa melkein koko Klaaran vaatekerran ja kuljetti käsiään naisen paljaalla vartalolla. Sitten oli Klaaran vuoro alkaa availla Miikan juhlapuvun takin nappeja.

Perijä-äänestys: Julkaisen jokaisesta yliopistolta valmistuneesta lapsesta yhden osan, jonka perusteella lukijat saavat antaa osassa esiintyneelle simille pisteitä 1-10 asteikolla sen mukaan kuinka kiinnostavana häntä pitävät. Eniten pisteitä saanut sim pääsee sitten perijäksi ja palaa aloitustontille ja tarinan pääkerronta jatkuu hänestä. Toki muistakin simeistä tulee osia, mutta paljon harvemmin ja osien sisältö ei ole niin yksityiskohtaista. Tasapelitilanteessa saatan ottaa maksimissaan kaksi perijää, tai sitten arvon nopalla kuka voittaa. Toivoisin siis että sisällytätte näihin soolo-osien kommentteihin omat pisteenne perijän valintaa varten.

Osallistun itsekin pisteytykseen: Miika 4/10

Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:

  

♦ Kasa