torstai 29. syyskuuta 2022

Mikaliini, osa 26: Ahdistava ateria

Aiemmat Mikaliinien osat löytyvät täältä

 
Luonto-intoilevaa Karoa onnisti kerrankin perhosjahdissa! Ajatella että perhoset viihtyivät tällä karulla eläinten hautapaikalla, missä ei ollut muuta kuin hiekkaa ja kuivunut puu.
 
Mikan päivä ei lähde käyntiin ilman aamulauluja. Yleensä hän toivoo dueton laulamista, mutta tänään yhteislaulukaveriksi ei saatu kuin koiria, kun Tassu ja Jassu yhtyivät lauluun ulvomisen merkeissä. Hauskasti ovat kaikki laulujat harmaissa kuteissa!
Miia ei ollut onnistunut pyyhkimään Jaskaa mielestään, ja lopulta hän päätyi kutsumaan miehen vierailulle. Miian oli myönnettävä itselleen, että hän näki Jaskassa jotain sellaista mitä ei ollut kokenut kenenkään toisen miehen kanssa, ja lopulta hän ymmärsi sen olevan rakkautta. Aiemmat tunteet Aartoa kohtaan vaikuttivat nyt hölmöltä teiniromanssilta ja Miia ymmärsi ensimmäistä kertaa, mitä todellinen rakkaus tarkoitti.
Mikan ja Karon shakkipeli päättyi, ja kaksikko huokaisi syvään ajatellessaan samaa asiaa.
"Pitäisikö meidän tehdä se?" Karo kysyi.
"Ei kai sitä lopullisestikaan voi vältellä. Lupasimme kasvaa siinä vaiheessa kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyy, ja Aada on jo kouluikäinen", Mika huomautti. Tuolien jalat nirahtivat liukuessaan lattiaa pitkin kaksikon noustessa seisomaan samaan aikaan.
Mika ja Karo vetivät piruetit siirtyessään seuraavaan ikävaiheeseen.
 
Miia ei voinut enää kuvitella elämäänsä ilman Jaskaa ja päätyi kosimaan miestä. Oli lämmin kesäiltapäivä ja puutarhan pensaat kukoistivat niin hyvin kuin karussa autiomaaympäristössä vain on mahdollista Miian polvistuessa rakkaansa eteen avoimen sormusrasian kera. Ottaessaan sormuksen vastaan Jaskaa hymyilytti miettiessä, miten heidän ensikohtaamisestaan roskiksen edessä oli nyt päädytty avioliiton kynnykselle.
Rakastavaisten kihlajaisjuhlia päätettiin siirtyä jatkamaan paikkaan jossa he saisivat paremmin yksityisyyttä, eli Miian makuuhuoneeseen. Miia säntäsi asettelemaan vuoteen peittoa paremmin ja kirosi laiskuuttaan kun sänky oli jäänyt petaamatta aamulla. Jaskan huomio oli kuitenkin kiinnittynyt toisaalle:
"Onpa sinulla hieno telkkari!" Jaska ihasteli.
"Öm, j-juu..." Miia sopersi, sillä kyseinen kapistus oli Keviniltä viime viikolla saatu treffilahja. 
Yhtäkkiä peitossa olevat rytyt alkoivat tuntua turhalta huolenaiheelta ja Miia nousi ylös sammuttaakseen mokoman toosan. Tassu haukahti tympääntyneenä TV-ruudun kuvan pimennyttyä, sillä koira oli seurannut kiinnostuneena telkkarissa pyörinyttä jalismatsia. Kaukosäädintä puristava käsi tutisi hieman Miian miettiessä, miten Jaska suhtautuisi siihen että hänellä oli muitakin rakastettuja.
"Älä sitä tyhjää ruutua tuijota vaan tule tänne", parivuoteelle pitkäkseen käynyt Jaska taputti vieressään olevaa paikkaa.
Vaatteet vähenivät ja vain muutamaa minuuttia myöhemmin enää alusvaatteet olivat parin roihuavien tunteiden välissä. Miia nousi polvilleen ja otti hallitsevan aseman työntäessään miehen selän patjaa vasten. Jaskan toinen käsi seikkaili Miian vyötäröllä ja alkoi vetää tämän aamutakin kiinnityshihnaa auki, mutta juuri sillä hetkellä oven takaa kantautui Karon ääni:
"MIIAA! SYÖMÄÄN!"
Rakastavaiset jähmettyivät hetkeksi paikoilleen, mutta sitten Miia kysyi, kiinnostaisiko miestä tavata tässä välissä hänen perheensä.
 
Tunnelma ruokapöydässä muuttui välittömästi kun Miia marssi paikalle yllätysvieraan kanssa.
"Olisit kertonut että sinulla on vieraita, tein hampurilaisia vain neljälle", Karo harmitteli.
"Ei se mitään, minä katselen mielelläni kun te muut syötte", Jaska mutisi vaivaantuneena ja seisoi tönkkönä pöydän päädyssä muiden silmäillessä häntä hamppareitaan mutustellessaan.
"Eli siis, tässä on kihlattuni Jaska", Miia esitteli miehen perheelleen ja ahmaisi sen jälkeen puolet hampurilaisestaan suuhunsa välttääkseen vanhemmilta tuleviin jatkokysymyksiin vastaamisen. Kun Miia oli lopulta saanut ruuan alas hän ilmoitti lainaavansa Mikan auton ja kyyditsevänsä Jaskan kotiin.
 
Kaksikko pukeutui ja istahti auton penkeille vaitonaisen tunnelman kera, sillä ruokapöytähetki oli ollut kumallekin osapuolelle enemmän tai vähemmän kiusallinen. 
"Vanhempasi vaikuttavat mukavilta ja öh, sinulla on näköjään lapsikin, Jaska käynnisti lopulta keskustelun.
"Aion kyllä kertoa Aadasta. Olin ihastunut siskoni mieheen, ja kun tulin raskaaksi asuimme hetken aikaa kolmistaan", Miia avasi hieman käänteiden täytteistä historiaansa. Hiljaisuus laskeutui jälleen ja Miia oli varma, että Jaska piti häntä aivan kahelina.
"Kuule... jos tämä kaikki oli sinulle liikaa voimme vielä miettiä suhdettamme jos haluat lopettaa niin..." Miia sopersi puristaen rattia normaalia tiukemmin.
 
"Miksi ihmeessä suostuisin moiseen, kun ainoa mitä haluan on jatkaa siitä mikä jäi kesken makuuhuoneessasi", Jaska sanoi ja liu'utti vihjaillen kättään naisen reidellä. Miia henkäisi sekä helpotuksesta että siitä, että miehen kosketus sai hänen koko kehonsa värisemään. He eivät voineet odottaa edes Jaskan asunnolle asti, vaan Miia veti saman tien auton parkkiin tien laitaan ja tarrasi kiinni miehen paidankaulukseen vetäen tämän intohimoiseen suudelmaan. Tunnelman kuumetessa huurtuvat ikkunat tarjosivat juuri sopivasti yksityisyyttä ohiajavalta liikenteeltä.
Miia tuntuu olevan jatkuvasti erilaisten tautien uhri, ja jos jonkinmoista köhää oli usein riesana. Tällä kertaa flunssaan sisältyi poikkeuksellisesti myös pahoinvointia, ja Miia pelkäsi milloin yskisi keuhkonsa hajalle ja oksentaisi koko hengityselimistönsä ulos. Oudot oireet olivat alkaneet Jaskan kanssa vietetyn yhteiden yön jälkeen, mutta nainen ei osannut yhdistää niitä mihinkään erityiseen, kunhan oletti perusflunssan oireilevan tällä kertaa normaalia rankemmin.
Kappas mikä sattuma, Jaskalla on sama työ kuin Mikalla. Mika sattui bongaamaan toimiston taukotiloissa edelliseltä illalliselta tutut kasvot, jolloin hän marssi suoraan Jaskan puheille todeten napakasti: "Ja sinä tulet mukaan". Tämä oli siinä mielessä oivallinen päivä vierailulle, sillä ystävällinen Conchita käytti vaikutusvaltaansa, minkä ansiosta Mika yleni mediamoguliksi! Platinapappa on siis taatusti hyväntuulista seuraa eikä toivon mukaan pistä tätä vävyehdokasta liian tiukkaan tenttaukseen.

Aadakin oli kutsunut yhden koulukavereistaan kylään. Aadan tapaan myös lettipäisellä Kaijalla oli toisinaan ongelmana kertyvät läksypinot ja kummallakin tytöllä oli hieman poikkeukselliset asuinolot, kun Aadan isä ei ollut aina läsnä ja Kaija asui puolestaan tätinsä ja tämän miehen luona, jotka olivat adoptoineet hänet kun tilanne omassa kodissa oli mennyt sietämättömäksi. Tytöillä siis riitti keskusteltavaa, ja samalla he saivat vertaistukea omiin ongelmiinsa. Hoksasipa Aada vielä tykkäävänsä urheiluharrastuksesta pallotellessaan Kaijan kanssa, perus kun kumpikaan vanhemmista ei harrasta sitä ja lapsi silti keksii intoilla juuri urheilusta. Kaikki hauska loppuu kuitenkin aikanaan, kun mummo saapui paikalle kehottaen Aadaa käymään läksytehtävien kimppuun ja sanomaan heipat kaverilleen.
Kaijan lähdettyä Aadan ilme valahti ja kylmä hiki nousi pintaan pelkästään läksyjen tekemisen ajatuksesta.
"Älä nyt näytä noin onnettomalta, läksyjähän ne vain ovat. Nautihan tästä aavikon auringonpaisteesta ja tee tehtävät raikkaassa ulkoilmassa, niin keskittymiskykysi paranee", Karo vinkkasi. Aada kaivoi kynän penaalista ja istahti hiekalle, muttei tuntenut mummon mainitsemaa keskittymiskykyä kohentavaa vaikutusta. Ehkä se johtui siitä, ettei tyttö ollut samanlainen luontosim Karoon verratessa.
"Muka vain läksyjä, pikemminkin tuntien mittainen tulokseton urakka", Aada huokaisi turhautuneena.
Täysin tietämättömänä Aadan ahdingosta Karo hymyili vain tyytyväisenä, ja tytön paneuduttua tehtäviinsä Karo siirtyi suorittamaan ötökkäjahtia lähemmäs aitaa, jonka toisella puolella Mika ahdisteli vävypoikaa.
"Toiveenani juuri nyt olisi, että sukulainen menee naimisiin. Olettekos te jo suunnitelleet asiaa? Häh, miten niin et tiedä? Älä suotta pelkää avioliittoa, sehän on vain yksinkertaisen "tahdon"-lausahduksen päässä. Noh, miten on? Kutitan sinua niin kauan että suostut", Mika otti järeämmät konstit käyttöön ja Jaska kiemurteli tuskissaan kutitushyökkäyksen alaisena.
Miiaa heikotti sen verran että hän päätti käydä hetkeksi pitkäkseen, mutta lyhyeksi tarkoitetut päiväunet venähtivät iltaan asti, ja kytkiessään yöpöydällä olevan kristallipallo-valon päälle nainen yllättyi löytäessään Jaskan vuoteensa viereltä.
"Mistä sinä siihen putkahdit?" Miia kummasteli. Hetken hän luuli näkevänsä unta ja hieraisi silmiään, mutta kun mies ei kadonnut mihinkään oli pakko uskoa tämän olevan oikeasti paikalla.
"Isäsi pyysi minua käymään. Työskentelemme nimittäin molemmat toimittajina. Ajattelin tulla samalla tervehtimään sinuakin", Jaska kertoi hymyillen. Kieltämättä rakkaan yllätysvierailu ilahdutti, ja Miia potkaisi nopeasti peiton pois varpailtaan ja kipitti sängyn toiselle puolelle valmiina syöksymään miehen käsivarsille.
 
Miia ei kuitenkaan ehtinyt toteuttaa suunnitelmaansa, sillä juuri kun hän saapui Jaskan eteen raskauden ensimmäinen mahapompahdus tuli heidän välilleen. Miia oli aivan ällikällä lyöty, sillä hän ei ollut osannut yhdistää aiempia oireitaan raskauteen ja samaan aikaan hän oli hieman huolissaan miten Jaska suhtautuisi asiaan, sillä he eivät olleet vielä keskustelleet mitään perheen perustamisesta. Noh, ainakaan Miian ei tarvitsisi tuskailla sanojensa kanssa kertoessaan asiasta, sillä äskeinen mahanäytelmä ei tietenkään jäänyt vieressä seisoneelta Jaskalta huomaamatta. 
"Kappas, saamme näemmä uuden perheenjäsenen. Siis mikäli toivot lapsia, ymmärrän kyllä jos isyys ei ole pääprioriteettisi ja haluat mieluummin muita asioita elämältäsi..." Miia puhua pälpätti katse mahassaan.
"Sinun on lopetettava nuo epäilevät oletuksesi yhteisen tulevaisuutemme suhteen ja antaa minun puhua ennen johtopäätöksiä. Tietenkin haluan lapsia, ja jotta voisimme elää yhdessä perheenä voisimme muuttaa yhteen ja mennä naimisiin", Jaska teki ehdotuksen, ilmeisesti Mikan kutituskidutus teki tehtävänsä.
"Ihanaa, minäkin toivoin naimisiin menoa!" Miia henkäisi, ja pari sinetöi yhteisen tulevaisuuden varalle kootut suunnitelmat suudelmalla. Jaska silitti hellästi Miian vatsakumpua osoittaakseen huomiota myös pienokaiselle.

Juonipaljastuksia seuraavasta Mikaliinien osasta:


♦ Kasa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti