Veijari, osa 113: Mikä herättäisi tyttöjen huomion?

Luukku 2

Linkit aiempiin osiin löytyvät täältä.

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
Fall Out Boy - Sugar, We're Going Down --- Backstreet Boys - Show 'Em --- Fall Out Boy - Just One Yesterday --- Howie D - Pure --- Jonas Brothers - When You Looked Me In The Eyes --- Adam Lambert - Down The Rabbit Hole --- Jonas Brothers - L.A. Baby --- Mika - Staring At The Sun --- Marco Mengoni - Nemmeno Un Grammo --- Eric Saade - It's Gonna Rain --- Backstreet Boys - Love Somebody --- Disco - Tiedän että me palataan --- Cody Simpson - Imma Be Cool --- Mika - Ring Ring



Syksy saapui ja Jimi pääsi aloittamaan opintonsa uudessa yksityiskoulussa. Ensimmäisen koulupäivän päätteeksi Jimiä odotti kotona yllätys: Hanna oli synnyttänyt Jimin poissaollessa uuden perheenjäsenen. Jimi pudotti kouluvihkon kädestään rientäessään tervehtimään pikkuveljeään, joka sai nimekseen Arvo.

Yksityiskoulua kävi myös Jimin Jyri-serkku, joka tuli välillä kylään Jimin luokse, sillä pojat tykkäsivät opiskella mieluummin porukalla kuin yksinään. Pojat pitivät parhaillaan opiskelutaukoa ja hengasivat ulkona olevalla leikkikentällä, kun he yhtäkkiä huomasivat tytön saapuneen tontille.

"Kato, tuol on Salli", Jyri tunnisti tytön ja irrotti kätensä roikottimesta ja asettui poseeraamaan edustavasti tehdäkseen tyttöön vaikutuksen.
"Ei Salli sua huomaa ellet mene juttelemaan sille. Ota mallia", Jimi kehotti ja lähestyi itsevarmasti tyttöä Jyri kintereillään.

Kävipä kuitenkin niin ikävästi ettei Salli ollut kiinnostunut kummastakaan pojasta, ja tyttö käänsi heille selkänsä. Jimi jäi nolostuneena seisomaan paikoilleen, ja Jyri hiippaili pois paikalta vähin äänin. Miten tyttöjen lähestyminen olikaan muuttunut niin vaikeaksi teiniksi kasvamisen jälkeen?

Jimi arveli että saisi tyttöjen päät kääntymään hänen suuntaansa treenaamalla itselleen kunnon lihakset, ja Jimi päätti aloittaa trampoliinitreeneillä kunnon kohotuksen. Ainoa kenen pää touhun seurauksena kääntyi oli Jimin isä joka käski poikaa pitämään pienempää ääntä ettei nukkumassa ollut Arvo heräisi.

Lassen veli Heimo sattui eräänä päivänä tulemaan kylään. Lasse ihmetteli veljen yllättävää saapumista, mutta pian selvisi että Heimo oli tullut kertomaan suru-uutisia.
"Äiti on... kuollut? Mutta hän oli vampyyri, hänenhän piti elää ikuisesti", Lasse ei suostunut uskomaan totuutta. Heimo halasi veljeään ja ehdotti että he kävisivät istumaan.

"Hän kuoli tulipalossa", Heimo selitti veljeksien istahdettua sohvalle. Miesten äiti oli nuoruusvuosinaan elänyt varsin villiä elämää, ja tultuaan raskaaksi hän oli kasvattanut lapset yksin, sillä hänellä oli ollut niin monia pelehdyskumppaneita ettei isästä edes saisi varmuutta ilman testien tekemistä, joten lapset olivat kasvaneet ilman isää.

Heimon lähdettyä Lasse kertoi vaimolleen asiasta, ja Hanna lupasi valmistaa miehelle lohdutukseksi pannukakkuja.
"Pitäisikö meidän kertoa tästä myös Jimille?" Lasse kysyi Hannan ojentaessa hänelle lautasta.
"Mielestäni se ei ole välttämätöntä, eihän Jimi edes koskaan tavannut mummoaan sinun sukusi puolelta, ja kertomasi perusteella hän ei mikään hyvä roolimalli ollut", Hanna totesi.
"Hän oli silti minun äitini. Hän ei ehkä aina tehnyt viisaita valintoja elämässään, mutta hän laittoi aina meidät lapset etusijalle", Lasse puolusti äitiään.


Lopulta Lasse tuli siihen päätökseen että Jimille on kerrottava totuus. Teinin saapuessa koulusta Lasse pyysi poikaa istumaan ja kertoi suru-uutiset. Tieto mummon kuolemasta ei juuri liikuttanut teiniä sillä hän ei ollut milloinkaan tavannut isoäitiään, ja hetkeä myöhemmin Jimi pelasikin tuttuun tapaansa tietokoneella ja jatkoi elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Jimi halusi myös osallistua pikkuveljensä hoitamiseen ja poika osallistui vauvan ruokkimiseen ja vaipanvaihtoihin siinä missä vanhemmatkin. Pikkuveljellä oli aivan mahdottoman hauskaa kun Jimi leikki tämän kanssa villiä lentokone-leikkiä, ja Hanna joutui puuttumaan rajuun leikkiin ennen kuin Arvon juuri juomat maidot löytyisivät Jimin koulupuvun päältä.


Arvo kasvoikin hujauksessa pituutta, ja lattialla vipeltävä taapero bilenauhoineen oli metka näky. Arvon kasvonpiirteet ovat tulleet suurimmaksi osin tämän isältä.

Yhdennäköisyyttä isään tuli aina vain lisää kun Arvolle kasvoi samanlainen tukka kuin Lasselle. Hanna opetti taaperolle ensiaskelia Jimin säestäessä touhua bassolla. Urheilun tulokset eivät olleet saaneet tyttöjä kiinnostumaan pojasta, joten hän päätti seuraavaksi opetella soittamaan - tytöthän ovat kiinnostuneita myös muusikoista.

Lasse tanssahtelee innoissaan, hän on nimittäin toteuttanut elämäntavoitteensa päästyään tanssi-uran huipulle. Shakkia pelaava Jimi onnitteli isäänsä hienosta suorituksesta.

Vuodet vierivät ja Arvo kasvoi aina vaan isommaksi. Veljesten välit olivat lämpimät ikäerosta huolimatta.

Tähän väliin kuva perheen kisulista, ettei kukaan vain pääse unohtamaan että suloinen Purrfect-Perfectkin kuuluu perheeseen! .-3

Koko perhe viettää aikaa yhdessä! Lasse ja Arvo lukivat kirjaa, kun taas Hanna selaili lehdestä harrastukseensa liittyviä artikkeleita. Jimi puolestaan pulasi yhä basson kanssa. Pojan soittotaidot olivat vuosien saatossa kehittyneet ja Jimi toivoi ansaitsevansa luovuudesta stipendin ennen yliopistoon lähtöä.

Yliopisto olisikin pian edessä, sillä Jimi selvisi pääsykokeesta leikiten, ja nyt poika saapui kertomaan vanhemmilleen lähtevänsä opiskelemaan. Lasse ja Hanna olivat iloisia poikansa menestyksestä, vaikka toisaalta oli kurjaa päästää poika lentämään pesästä nyt kun yhteiselo oli alkanut sujua paremmin sitten alkukankeuksien.

Ensi osassa suunnataankin sitten yliopistolle. .-)

♦ Kasa